Ihan alkuun pienenä sivuhuomautuksena haluan kertoa, että tämä on eilen tein postaus nro. 100. Aikamoista. Satun tietämään ainakin kolme tai neljä ihmistä, jotka ovat lukeneet ne kaikki :) Niin ja kuukauden päästä vietetään myös blogin 1v. synttäreitä. Pitänee kehitellä jotain kivaa. Vaikka päivätanssit tai jotain.
Sitten asiaan, vaihteen vuoksi pitkästä aikaa betonihommeleita :) Aikaisemmat takkuilut kokeilut löytyvät täältä ja täältä. Mä lupaan, että nää betonijutut on (ainakin melko) pian läpikoluttu. Mä yritän lopettaa ja jos en pysty, niin haen apua jostain, esimerkiksi vaikka lankakaupan hyllyltä. Nyt nimittäin tuntuu jo niin syksyiseltä, että alkaa taas neulotuttaa. Että kyllä tää tästä kohta helpotta. Mutta tässä ainakin vielä yksi betonityö, kissan kestävä maljakko!
Veikkaanpa, että muissakin kissatalouksissa on sama ongelma kuin meillä. Kun ihastuttavan leikkokukkakimpun iskee tavalliseen maljakkoon, menee noin seitsemän, maksimissaan yhdeksän sekunttia, että jompi kumpi noista ryntää repimään lehtiä, syömään kukkia ja lähes aina - kaatamaan maljakkoa. Mikäs sen hauskempaa. Mut nyt loppuu meillä kukkien jemmailu tiskipöydän syvimpään nurkkaan. Tää maljakko ei kaadukkaan ihan pienestä tönäisystä.
Tämän(kin) toteutus oli vähän niinku äiskän idea.
Mä tein tästä jo kertaalleen yhden version, mutta koska muoteissa ei ollut lainkaan päästöä (eli reunat ovat täysin pystysuorat), en saanutkaan sisämuottia (lasipullo) laisinkaan irti. No, paitsi hakkaamalla sen palasiksi. Kun tuskailin tätä äitille, se kysyi saman tien, että miksen laittanut sisämuotiksi vaikka juomalasia JA JÄTTÄNYT SITÄ SINNE. No niinpä tietenkin. Oiskohan aavistuksen helpompi pestä maljakon sisäpinta käytön jälkeen, jos se on lasia? Hyvä äiti! No, ei muutakun uutta versiota tulille. Valoin sisälle siis yllänäkyvän hillopurkin ja jatkoin muottia hieman pidemmäksi muovipurkilla. Kun betoni oli riittävän kuiva, nyppäsin tuon sisämuotin jatkeen pois. Ja tadaa, sisältä lasinen, päältä betoninen, järkyn painava maljakko on valmis!
Että nyt rakkaat kissat, go ahead, make my day! Muhahahahaaaa!!!
-hanne
