Quantcast
Channel: eilen tein
Viewing all 283 articles
Browse latest View live

KOTIUTUMISVAATTEET VALMIINA, VAUVA VIELÄ PUUTTUU

$
0
0





Luulitte varmaan että oon täällä jo vauvahuuruissa, vaan ei, enpä vielä! Vielä joitakin päiviä tai viikkoja...luulisin? Ehkä? Tämä on jännää aikaa kun vauva voi tulla huomenna tai sitten voipi vierähtää vielä melkein neljäkin viikkoa! Mutta siis, me ollaan nautittu kesälomasta niin, että en oo blogin ääreen ehtinyt pysähtyä! Kässähommia oon kuitenkin jonkin verran ehtinyt tehdä, ja parit ohjeistuksetkin oon kirjoitellut ja kuvannut muistikortille talteen odottelemaan. 

Mutta nyt pikasemmin ilmoille ensin kotiutumisvaatesetti vauvalle jonka eilen tein (hih) valmiiksi! kaikki koossa about 56 tai vähän päälle. Mä oon päättänyt, etten kauheasti nyt ompele vaatteita ihan pienimmässä koossa, kun ne menee niin vähän aikaa ja meillä on esikoisen jäljiltä kuitenkin aika riittävä pino vaatteita valmiiksi...Mutta kotiutumisvaatteisiin halusin kuitenkin vähän panostaa, ja toki kaikki nämä jäävät sitten käyttöön, niin pitkäksi aikaa kuin vaan nyt mahtuvat.





Kevyt trikoojumpsuit syntyi muokaten 4/12 Ottobren jumpsuit kaavaa aika reippaasti (mm. kaventelin koko pukua ja lisäsin pituutta vähän joka mittaan). Kankaaksi valkkasin ihanan ihana Curious Cumulus -kankaan vanhemmasta Story of Roon mallistosta, jota tuli just sopivasti pieni erä myyntiin. Samoin hupun vuori Gray Drip Drop, on Roo clothingin tuotantoa. Sitä jäikin onneksi varastoon pieni pala josta saan vielä jotain muutakin. Mä tykkään tuollaisista tuon pisaran tyyppisistä kankaista, joissa on omaa jujua, mutta jotka on kuitenkin tosi helppo yhdistellä sekä muihin kuoseihin, että yksivärisiin kankaisiin. 


Jumpsuittiin väkersin vielä yksityiskohdiksi kaksiväriset resorit ja lisäksi vaihdoin vetskarin vetimen violetiksi. Kokeilin ensimmäistä kertaa ommella myös kääntöhihat, kun törmäsin AnnaKooKoo -blogin just hyvän simppeliin ohjeistukseen kääntöhihan ompeluun. Luulin että se olisi vaikeaa, mutta eipä ei ollutkaan! Mähän oon siis aatellut, että tätä koleaa kesää seuraa tietenkin pitkä ja lämmin syksy, jolloin tällainen kevyt trikoojumppis onkin sitten just hyvä päiväunille ja vaunulenkeille! 





Bodya en jaksanut ommella, siinä siinä nyt oikaisin. Halusin kuitenkin vähän tuunata kaupan versiota, joten aplikoin bodyyn Curious Cumulus -kankaasta yhden pilven, joka mätsäsi kohtalaisen kivasti väreiltään tuohon Vimman Merenpoika Letti -kankaaseen. Housujen kaava on niin monen kaavan, valmisvaatteet ja vapaan saumuroinnin tulos, että siihen en osaa kaavaa nimetä, mutta toivotaan että ovat jalassa kivat. Vähän isot ehkä, mutta mahtuupa tovin. Lisäksi ompsaisin vielä tuollaiset ohuet tumput, joita Poikasella käytin aikanaan aika pitkäänkin, kun tyyppi oli sen verran kova huitomaan ja raapimaan. Niihin otin mallia vähän äitiyspakkauksen tumpuista.



Semmonen suloinen setti siis syntyi! Mukaan sairaalakassiin pakkaan tietenkin vielä sukat ja Ruskovillan silkkimyssyn sekä varmuuden vuoksi sukkahousut, peiton, äitini neuloman villatakin ja villasukat koska no, suomen kesä.  

Katotaan ehdinkö palaamaan vielä linjoille ennen vauvaa! Jaiks!

-hanne

VAUVALLE, TOIVOO ISOVELI

$
0
0


Yhä täällä yhdessä kasassa!  

Löysin kangaspinoistani harsokankaan, jonka olin joskus huolitellut ja jättänyt odottamaan yhtäkkistä vauvalahjatarvetta ajatellen. Mun mielestä itse painetut/värjätyt harsot on nimittäin kiva ja näppärä vauvavieminen ja niitä onkin tullut jokunenitsetehtyä

Tällä kertaa päätin kuitenkin, että tämä tulee vauvalahjaksi omalle vauvalle. Me ollaan ostettu tulevalle isoveljelle valmiiksi "isovelilahja" joka ajateltiin antaa sitten synnärillä tuoreelle isoveljelle. Joten ajattelinpa, että myös isoveli voisi sitten tuoda uudelle pikkuveljelle lahjan. Yhteistuumin me maalattiinkin sitten harso lahjaksi, niin että "Omppuvauva voi nukkua tämän kanssa".




Tästä tuli ihana taidepläjäys! Harsosta löytyy ainakin auto sekä oma nimi että äitin ja isän nimet! Maalaustekniikkana oli sekä penselillä maalaaminen, että pensselien heittely harson päälle. 

Painopasta oli mulla loppu, joten tällä kertaa käytin painamiseen Emotuotannon ruiskuemulsiota väripigmenttien kanssa. Ruiskuemulsio toimikin ihan superhyvin tähän tarkoitukseen! Painopasta jättää nimittäin painokohdan hieman kankeammaksi, ruiskuemulsio taas värjää ilman, että värjätty kohta jää kummemmin tuntumaan. Mä sekoitin käyttöön kolme väriä, joita poikanen vielä sekoitteli lisää vaihtelemalla pensseleitä väreistä toiseen. 

Lattia suojattiin harson alta elmukelmulla, harson reunat teipattiin lattiaan, kaikki tekstiilit poistettiin lähietäisyydeltä ja poikanen vedettiin boksereilleen maalaustilanteeseen. Suosittelen kaikkia näitä toimenpiteitä lämmöllä! Mä mietin, että saatanpa antaa poikaselle vielä pensselin alle jonkun noista valkoisista pienistä bodeistakin, joita meillä on useampiakin kappaleita, sen verran hauskaa puuhaa tämä oli!

-hanne

TERVETULOA VAUVA!

$
0
0



Heipä hei! 

Hän on täällä <3 Pikkuinen poika, joka ainakin tällä hetkellä on ihan eri näköinen tyyppi kuin veljensä.

Ollaan saatu nyt ihmetellä ja opetella elämää nelihenkisenä perheenä nyt vajaa neljä viikkoa. Arki on taas isyysloman jälkeen startannut ja mä klikkailin sen kunniaksi taas bloggerinkin auki, moro vaan kaikki! Elo on sujunut mukavanlaisesti, isoveli on ottanut roolinsa vastaan paremmin kuin uskalsin toivoa, ja pikkuveli on taas sopivan leppoisa tapaus, joka nukkuu ja syö hyvin, mutta osaa toisaalta vaatia myös syliaikansa, kuten vauvan kuuluukin. Ei tää nyt ihan pelkkää piknikkiä oo tietenkään, mutta ainakin toistaiseksi on kaikki mennyt tosi kivasti!

Instagramin puolella elokuussa muutamasti mainitsinkin, että vauveli antoi sen verran ootella itseensä, että ehdinpä väsäillä ennen syntymää muutamat TO DO -listalla olleet jututkin valmiiksi! Yliaikaisen vauvan kässääjä-äidin iloja!  

 
Isoimpana puuhana oli babynest tai siis vauvanpesä suomalaisittain. Eka ajattelin että en tee pesää, on turhake, sitten mietin että kyllähän siitä varmaan voisi vähän iloa ollakin ja seuraavaksi olin jo materiaaleja hankkimassa. Ja näin lopuksi ajattelen että:

A) Ei ole turhake, on ihan kiva ja näppärä käytössä! Ja siitä on sekin hyöty, että sillä saa aika mukavasti markkeerattua lähistöllä/ympärillä leikkivälle isoveljelle, että pikkuveli nukkuu nyt tässä sohvalla, ole varovainen. Semmoinen vauvan oma turvavyöhyke.
B) Tätä ei ollut tietenkään järkevintä tehdä trikoosta, olkoonkin että käytin Aarrekidin hyvin niukasti joustavaa puuvillatrikoota. Reunatäytteet nimittäin venyttää jonkin verran tuota kankaan kuosia niin, että se näyttää reunoissa hieman haaleammalle kuin pohjassa.
C) Tuollaisen kosteuden pidättävä ja helposti konepestävä irtopohja on erinäppärä vauvan kanssa!
D) En mä tämmöstä kyllä uusiksi halua tehdä, oli aika rasittava homma! Tai jos tekisin, niin kokeilisin ehkä tätä Frutti Di Mutsin ohjetta yksinkertaisemmin toteutettavaan babynestiin.




Muut To Do vauvalle -jutut olikin sitten pienempiä puuhia: Tuttinauha, rapinalelu ja sitten hieman aiemmin jo pujottelemani imetyskorun etsiminen "säilytyksestä", heh! 

Tein aikanaan esikoisellekin tutti-/lelunauhan, johon kirjoin muistoksi vauvan työnimen, joten toki tällekin vauvelille piti tehdä omansa! Esikoista kutsuttiin siis Milliksi vielä päivä ennen ristiäistäkin, ja nyt kuopuksen Omppu -nimi on myös sen verran tiukasti juurtunut, että varsinainen nimi on yhä päättämättä! Noh, onhan tässä ristiäisiin vielä pari viikkoa aikaa...

Myös rapinalelun tein aikoinaan esikoiselle, nyt tämän versio kakkosen päivitin Nappikauppa Punahilkasta ostamillani lisätoiminnoilla. Rapinalelusta löytyykin silikoninen, ommeltava purukulma, toisessa yläkulmassa on sisällä töötti/vinku ja monitoimiripustusrenkaalla lelun saa näppärästi vaunun kuomuun roikkumaan. Lisäksi rapinalelusta löytyy tietenkin sisältä rapinaa (kinkunpaistopussia), imeskelynauhoja sekä tietenkin Onni ja Ilonan vauvalle suorastaan hypnoottinen kankainen TSI-katselukuva, jonka aplikoin kiinni hieman alkuperäistä isompaan kangaspalaan. Pallokangas on Marimekon. 

Imetyskorun/kantokorun osaset on myös Nappikauppa punahilkasta, tämän pujottelussa ei kauaa nokka tuhissut!


Jaahas, sitten taas ruokintahommiin! Palaillaan! <3

-hanne

TEKNISESTI PÄTEVÄ

$
0
0




Se ois nyt silleen, että vaikka nämä mun opinnot on ainakin osin vähän hitaanlaisesti edennyt tämän toistuvan lisääntymiseni myötä, niin teknisen työn opettajan opinnot on mulla nyt pulkassa!! Jiihaa!!

Pääaineena mulla on siis käsityötiede, ja tein teknisen työn open perus- ja aineopinnot laajana sivuaineena, mikä antaa mulle aineopettajan pätevyyden tuohonkin hommaan. Sopivasti tietenkin just nyt, kun uudessa opetussuunnitelmassa on kokonaan luovuttu tekstiili ja tekninen -jaottelusta ja puhutaan vain käsityöstä. Tämän myötä myös kaikki kässäopet olisivat jatkossa vain kässäopeja, ei siis teknisen ja/tai tekstiilin opettajia. Noh, aika näyttää että onko tästä tutkinnosta mulle työllistymisen kanssa hyötyä. Itse ajattelisin ja ennenkaikkea tietty toivoisin että on. Ainakin mä nyt ihan oikeasti voisin opettaa kumpaakin.  

Mutta vaikka en voisikaan siis tulevaisuudessa työelämässä leveillä molempien aineiden pätevyydellä, niin olipa kyllä niin superhypermukava ja mielenkiintoinen tutkinto tehdä, että en usko että koskaan asiaa harmittelisin. Erityisesti siksi, että näitä opintoja sai tehdä. Ei niinkään lukea ja päntätä ja kirjoittaa, vaan tehdä. Hankkia ajokilometrejä eri laitteille, kuten meidän opettaja asian ilmaisi. Ottaa näppituntumaa materiaaleihin ja työstötapoihin. Ja siinä missä tekstiilin puolella vain koneneulonta on ollut mulle ennestään kokonaan uusi tekniikka, niin teknisen puolella vain puun työstö käsityökaluin oli edes jossain määrin tuttua. Mutta nyt on kuulkaas kahden vuoden aikana sorvattu, hitsattu, sirkkelöity, porattu, sahattu, pakotettu, taottu, höylätty, kolvattu, hiottu, maalattu ja laserleikkurinkin kanssa kikkailtu. On myös mokailtu (paljon), rikottu, kiroiltu, teippailtu haavoja ja tehty turhaa työtä, mutta ennen kaikkea on opittu. Ja sehän se on ihan parasta, uusien juttujen kanssa puuhailu! Lisäksi meillä oli kerrassaan mainio porukka ns. saman sorvin äärellä, että aika onnistunut sivuainevalinta kaiken kaikkiaan.

Yksi mielenkiintoisimmista opeista on muuten ollut uudenlainen suhtautuminen estetiikkaan. Teknisen työn puolella se ei nimittäin joka työssä korostu ihan samalla tavalla, kuin mihin oon tekstiilipuolella tottunut. Se on ollut virkistävää! Esimerkiksi tuo yllä oleva, öh, pyörillä liikkuva nippusitein koottu muovinpala on yksi kurssityö, josta numeron sai ennen kaikkea sen mukaan kenen auto oli nopein. Ei siis tarvinnut hioa ja viilata, vaan miettiä vain, että miten mä saan kuljetettua tuon sähkömoottorin mahdollisimman nopeasti pyörien päällä pisteestä A pisteeseen B. Mä päädyin panostamaan keveyteen ja se kannatti, taisin olla toiseksi nopein! Rumahana tuo on ku mikä, mutta just se olikin niin virkistävää!



Aika tosi paljon opittavaa tietty yhä on, tai siis sitähän on loputtomiin! Mutta nyt on pohjaa mille voi jatkaa. Ja rohkeutta! Kun jotenkin itelle nuo puu-, metalli- ja elektroniikkatyöt on aina tuntunut jotenkin semmosilta, että käsi leikkautuu irti jo kun pikkasen katteleekin sirkkeliin päin. Mutta nyt tiedän, että ei irtoo, ellen työnnä sitä kättäni sinne suojalaitteiden alle. Tästä on hyvä jatkaa!

Yllä näkyvät laatikot tein muuten viimeisen jakson kurssityönä. Ohjeena oli kehittää jotain tuotetta eteenpäin omia tarpeita vastaavaksi, ja sitten valmistaa se. Tässä tapauksessa tein lelulaatikot, joita meille todellakin tarvittiin! Nämä pyrin valmistamaan niin, että laatikot on kestävät, tarvittaessa pinottavat, liikuteltavat, suljettavat, helposti siivottavat ja omaan makuun sopivat. Laatikoiden etuseinämät/kuviot on toteutettu laserleikkurilla vanerilevylle. Sitten maalasin toisen levyn ja liimasin nämä kaksi vanerilevyä päällekäin. Laatikot kokosin lamelloliitoksin. Vielä pari vuotta sitten olisin veikannut lamelloliitoksen tarkoittavan ehkä jotain italialaista perinnettä. 

Juuh, oppiminen on siistiä! 

-hanne

SAUMA SAUMALTA

$
0
0



Vielä hieman liian ison bodyn kaavana Paapiin kaavakirjan Hippu, ihan huippu kaava, vaikka vauvan ilmeestä voisi muuta päätellä! :D


 
Yhteistyössä Nosh Organicsin kanssa

Ruuuuuuuhkavuodet, vai onko sittenkään? Kun esikoinen oli vauva, tuntui etten vauvalta ehtinyt tehdä mitään. Nyt kun on esikoinen JA vauva, tuntuu että silloin kaksi ja puoli vuotta sitten oli aikaa ihan tolkuttomasti. Ja että NYT ei ehdi tehdä mitään. Ja varmaan jos tähän tulisi kolmas lapsi, tuntuisi taas että kyllähän sitä (ylimääräistä) aikaa näin kahden kanssa vielä piisasi....Oonko oikeassa? Tämän teorian tueksi esitin itselleni tämän postauksen kuvissa näkyvät tekeleet. Nimittäin jännästi sitä tulee kuitenkin näköjään nipistettyä itelleen aikaa vaikkapa vaan parin sauman ompeluun. Ja sauma saumalta sitten syntyykin vaate!

Toki tämän mahdollistaa myös a)(ainakin toistaiseksi) hyvin nukkuva ja tyytyväinen vauva b) esikoisen kolme osa-aikaista hoitopäivää viikossa ja c) aviomies. Niin ja keittiön pöydälle makuuhuoneen ompelupöydältä siirretty saumuri.

Mutta näinpä oli siis hiljalleen ja vähän huomaamattakin kasaantunut pino vaatetta kuvattavaksi ja käytettäväksi. Tai no oikeammin käytettäväksi ja kuvattavaksi, sillä jokainen näistä on tainnut pyörähtää päällä jo muutaman pesukerran verran ennen kuin ehdin kuvaamaankin. Ihan semmoista perusvaatetta, peruskäyttöön ja todelliseen tarpeeseen. 

Ja mä oon muuten aina ihmetellyt miksi ihmiset pukee lapsiaan samisteluvaatteisiin. En ihmetele enää. Tekis mieli ommella koko perheelle samanlaiset asut! Syytän hormoneja!



Paidassa musta-vanilija raita joustocollege*, bodyssä musta-vanilija Myrsky jersey* ja kummassakin resorit vaaleansinisestä 1x1 resorista*. Keltainen resori on jämäpalalaatikosta kaivettu.
Farkkucollegea*, värin nimi oli siniharmaa, mutta se näyttäisi nyt olevan loppu.
Näissä on kankaana myös farkkucollege, jonka oon joskus ajat sitten ostanut, mutta luullakseni väri on aika vastaava kuin just takasin myyntiin tullut tumman harmaa. Kaavana on muuten Hippie baby Ottobrestä, uusi kaavatuttavuus, menee jatkoon!   
Musta-vanilija pippuricollege*


Kankaat näissä on järjestään mun luottomateriaaleja NOSHilta, osa saatuja, harmaa fc taas ajat sitten ostettu. Housuissa varsinkin näin syksyllä ja talvea vasten farkkucollege ja pippuricollege on just hyviä ja taaperon kestäviä, kun taas paidat teen mieluiten joustocollegesta. Bodeja en taas tee mieluiten yhtään mistään, koska mun mielestä niissä on aikas kova duuni. Mutta sitten kun teen, niin tuon Myrsky jerseyn jälkeen olisi vielä toinenkin jersey odottamassa joskos sen leikkelisin. Ja  jonkin aika sitten ilmestynyt uusi väri Laventelikin oli näytepalassa niiiiin superkiva, että ehkä sitäkin on pakko saada bodyn verran....

Sit omien muksujen vaatetuksen lisäksi on syntynyt vielä pari muutakin vaatetta, ihan puolisalaa nekin! Jämäpaloista taskupaita lahjaksi yhdelle suloiselle 2-vuotiaalle ja sitten tuo allaoleva pipo ompeluryhmä Saumanvara hyväntekeväisyys huutokauppaan, jossa tällä kertaa kerätään rahaa Syöpäsäätiön "Pelasta miehet" -kamppanjaan (siis ex-movember tempaus). Huutokaupan tulot ohjataan eturauhassyöpä- ja kivestutkimukseen.


Niin ja siis vinkkinä tosiaan, että tämä Saumanvaran versio "Pelastetaan Eetut" -hyväntekeväisyyshuutokauppa käydään 1.11. facebookissa, huutokauppasivusto löytyy täältä, ja kohteita ilmestyy sinne nyt hiljalleen lokakuun ajan.  Multa sinne tulee nyt siis ainakin tuo talvilakki (koko noin 50) huudettavaksi! Katotaan löytyykö rakosta vielä muihin juttuihin.

Tässäkin musta-vanilija joustocollege ja lisäksi luumun värinen jc*. Piilotasku oli välitön hitti myös oman taaperon sovittaessa tätä!






Mutta nyt taas yllä kipaiseva vankikarkuri kaipaa kuskia salama mcqueenille! Joten tsau!

- hanne

KUUDEN VUODEN AJAN [arvonta]

$
0
0
Magneettihelminauha
Virkatut lumihiutaleheijastimet

Tadaa -huivi

Origamiheijastin
Kissan kestävä betonimaljakko
Peruskauluri
Ostoslistakauppakassi
Musteläiskäpainettu body
Ruista ranteeseen -kämmenikkäät
Haaremihousut vauvalle
Takatalvi -huivi

Rapinalelu vauvalle
Joutsenreppu

Tiiättekö mitä mä eilen tein? Luin sängyssä yömyöhään mun blogin vanhoja postauksia! Siis varmaan pari tuntia putkeen! Menee jo varmaan vähä nolouden puolelle, heh! Mutta oli kuulkaas semmonenkin nostalgiatrippi, että ihan hätkähdin kun vauva vieressä yhtäkkiä älähti ja heräs yösyötölle. 

Kuusi vuotta! Niin kauan on Eilen tein ollut olemassa. Kauemman aikaa kuin mun lapset. Kauemmin kuin mitä ollaan asuttu tässä kodissa. Kauemmin kun mitä oon opiskellut. Bloggausinto ja blogaamiseen käytettävissä oleva aika on just nyt toista kuin mitä se oli kuusi vuotta sitten, mutta oon sanonut tän ennenkin: Edelleen, mun käsityöprosesseihin liittyy vahvasti se, että aina tekemisen aikana vähän väliä mietin että pitäiskö tästä vaiheesta ottaa kuva, oiskohan tästä jollekin hyötyä, tai että sitten postaukseen kyllä tästä hommasta kirjoitan että daadidaadidaa. Vaikka en sitten ehtisikkään koskaan mitään kirjoittaa tai kuvata. Mutta siis eilen tein ja te lukijat ootte aina hommissa mukana <3

Toki oon monesti miettinyt että pitäiskös sitä nyt vaan jäädä suosiolla hetkeksi telakalle kun postaustahtikin on mitä on...mutta en mä kuulkaas pysty enkä malta! Nytkin selatessani noita vanhoja ylläkin näkyviä juttuja mietin monesti, että vitsi mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä ja niin kiva että ne on täällä tallessa! Ohjeitakin on tullut kirjoiteltua aikamoinen määrä, hyvä että on nekin jossain ylhäällä. Ja vaikka en nyt hetkeen oo keksinyt mitään niin nerokasta (eheh) kuin vaikka esim. tuo (edelleen ahkerasti käytössä oleva, joskin päivitystä kaipaava) ostoslistakauppakassi, niin kyllä mä vielä joskus!


Mutta siis yritän tässä siis sanoa että jihuu, kuusivuotiaita ollaan! 


Ja ehkä myös sitä, että oon aika ylpeäkin tästä blogistani ja varsinkin sen matkasta. Ja iloinen siitä, että teitä on koko ajan täällä mukana ollut, mä en nimittäin olisi ihan itekseni jaksanut tätä näin pitkään kirjoitella. Niin ja vielä yritän sanoa että ARVONTA! Koska pitäähän tätä nyt vähän juhlistaa! 


Saan arpoa teille  45€ arvoisen lahjakortin NOSH:lle
 
Sillä saa jo aika hyvän kasan kankaita jos ompelu innostaa, taikka sitten jotain valmista hienoutta. Ja vinkkinä, että toinen samanlainen kortti lähtee arvontaan instagramin puolelle, siellä voipi myös kokeilla onneaan. Mennään arvonnassa tämän nostalgisoinnin innoittamana samalla teemalla, kuin mun ihan ekassa arvonnassa, eli:



Arvontaan osallistutaan jatkamalla kommentteihin lausetta "EILEN TEIN...."

Jokainen saa (täällä) yhden arvan ja anonyymien varsinkin kannattaa jättää toimiva mailiosoite :) 

Arvonta alkaa NYT ja päättyy 8.11. puoleltaöin

Onnea kaikille arvontaan!

-hanne 

YHDEN KÄSITYÖN TARINA (ja arvonnan voittaja)

$
0
0


Irrotin tuossa taannoin pesemistä varten makkarin ovesta todellisen arjen apurimme, ja tuli mieleen siinä samalla, että tämä kaksi ja puolivuotta sitten eräänä myöhäisyönä epätoivoisesti vauhdilla väsätty tekele on ehkä kaikista mun käsitöistä se hyödyllisin ja aktiivisimmin käytetyin.

Homma meni siis näin: Meillä on kaksi kissaa, jotka nukkui meidän makkarissa. Sit tuli vauva ja perhepeti, enkä uskaltanut antaa kissojen nukkua ekan parin kuukauden aikana makkarissa. Mutta kissareppanat varsin pitkään jaksoi pitkin yötä ja yleensä päivälläkin vauvan päiväunien aikaan käydä kokeilemassa onneaan raapimalla makkarin ovea, joka sitten kolisi karmeja vasten. Ja sitten me, toisinaan vauvakin, heräiltiin tähän pitkin yötä. Kiva lisä vauva-arkeen! Tovi pidettiin oven päällä pyyhettä, joka esti ovea heilumasta sitä muutamaa milliä mitä se pääsi heilumaan, mutta sit meni hermot pyyhkeisiinkin. Ja niinpä minä kaivoin esiin vanhan pöytäliinan, leikkasin siitä parit palat, taittelin ja ompelin tommosen.....jutun. Ja se kuulkaas toimii! Ei enää kolinaa tai pyyhkeitä. Tekeleen kappaleet lipsui ommellessa toistensa päältä, tikit vähän vaeltelee vinoon ja nauhoista tuli pikkasen liian tönköt, mutta silti, tämä on ihan paras! Just niin paksu että ovi menee helposti kiinni ja pysyy kiinni, mutta estää kuitenkin sen pienen liikkeen ja sen sietämättömän klonks klonks klonks.

Kissat pääsi joskus puolen vuoden jälkeen takaisin makkariin yöksi, mutta edelleen aina jos makkarin ovi oli kiinni esim. päikkäreiden takia, kissat protestoi raapimalla ovea, oli ne kummalla puolella ovea tahansa. Vaan eipä kolissut ei! Ja nyt on seuraava vauva ja taas kissat yöt makkarikiellossa. Eikä muuten vieläkään kolise. Niin että voittamaton tuote jo vuodesta 2015!



Niin ajattelinpa jakaa teillekin tämän käsityöllisen onnistumiseni! Joskus näköjään parhaat jutut ei vaadi pitkää suunnittelua tai teknistä panostusta, riittää ihan vaan ärsyyntyminen, heh!

Mikä on teidän hämärin/onnettomin/pikaisin mutta kuitenkin toimivin/tarpeellisin/käytännöllisin käsityötuote? Tai voiko käsityö edes olla onneton, jos se on kuitenkin tavallaan onnistunut?


  *****

Hei ja sitten muuten vielä arvonnan voittaja! Oli taas eilen tehty monet sukat, ruuat ja työt! Ja joululahjojakin jo vino pino, pitäis varmaan itekkin startata. True random number generator arvoi ystävällisesti mulle voitokkaaksi Aino P:n, joka eilen teki aroniamehua! Onnea! Laitatko mulle mailia niin saadaan lahjakortti perille :)

-hanne

KUINKA SELVIYTYÄ TAMPEREEN KÄDENTAIDOT -MESSUILTA PÄIVÄSSÄ

$
0
0


Ohoi, kässäsisaret, ainakin meikäläisen vuoden messukohokohta, Tampereen kässämessut lähestyy! Ne järjestetään 17-19.11. Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. Siis ihan just nyt! Mä meen pitkästä aikaa sinne vain yhdeksi päiväksi, koska en jaksa kahta päivää kulkea siellä vauvan kanssa, enkä toisaalta halua olla vauvasta erossakaan.

Nämä messut ovat suuret. Siis todella suuret. Ja koska oon nyt vain yhden päivän, pitää laatia kunnon taistelusuunnitelma käytettävissä olevan messuajan optimoimiseksi! Ja koska tälläkin kertaa meen messuille blogisti -lappu rintapielessä, päätin että yhdistän nämä kaksi ja hoidan tämän blogiosion jo etukäteen jakamalla teillekin mun taistelusuunnitelman! Varsinaista messutunnelmaa voi sitten seurata vaikkapa instagramista ja tietty monista monista muista blogeista! Sitten asiaan!


LINKIT JA KANAVAT

Messujen kotisivut kannattaa luonnollisesti ottaa haltuun ennen messuja
Facebook -sivut taas sitten pitävät sisällään mm. tärppejä, joita ei muualta ehkä löydä!
Näytteilleasettajat voi tutkia messujen sivuilta läpi erilaisin hakukriteerein. Mä kävin läpi halli kerrallaan.
Opaskartta on näppärä tulostaa etukäteen ja merkkailla siihen ainakin ne must see -näytteilleasettajat!
Ohjelmaan kannattaa samoin paneutua ja laittaa muistiin mielenkiintoisten juttujen kloajat ja lavat
Liput on näköjään perjantaille ja sunnuntaille vähän edullisemmat kuin lauantaille, ja ennakkoon ostettuna säästää jokaisen päivän lipusta pari euroa, ja välttyy jonoista messuille mentäessä!
Saapuminen messuille on olennaista lukaista, varsinkin jos tulee kauempaa. Parkkipaikkoja on rajoitetusti, mutta bussit kyllä kulkee hyvin!

Messujen virallinen hashtag on #kädentaidot


KULKEMINEN

Mä menen paikanpäälle Helsingistä autolla vanhempieni kyydissä ja lähden pois junalla. Mä oon ollut vain kerran messuilla autolla, silloin paikka löytyi ihan helposti parkkialueelta, joskin kyllä pienen kävelymatkan päästä. Parkkeeraus maksaa 6€. Nyt on kuitenkin kovasti etukäteen varoiteltu ruuhkasta ja käytössä on myös maksuton!! etäpysäköinti, josta on ilmainen bussikuljetus. Suosittelen harkitsemaan sitä jos tulee autolla!

Pois menen siis junalla, asemalle messuhallilta pääsen näppärästi bussilla. Busseja (bussit nro 14 ja 14y ainakin) kulkee Tampereen keskustan ja messujen välillä tiheästi, noin 10min välein koko messujen ajan. Matka kestää muistaakseni noin 20min vai vähän enemmänkin, ja koska varsinkin poislähtiessä on kova ruuhka, kannattaa aikaa varata reippaasti, sillä välttämättä et mahdu heti ensimmäiseen lähtevään bussiin.

Myös muuten junat saattavat olla normaalia täydempiä, joten lippu kannattaa hankkia hyvissä ajoin jos junalla kulkee.




MITÄ MUKAAN

Oma listani on kutakuinkin tällainen:

Kännykkä
Varavirta+laturi
Kamera?
Lompakko (ja jonkin verran myös käteistä, vaikka monilla myyjillä käykin nykyään kortti)
Aluekartta merkintöineen
Blogistivahvistus
Juomapullo
Pientä purtavaa
Neuletyö matkalle 
Käsidesi
Särkylääkkeet (varoiksi, koska mikään ei rasita enempää kun havahtua alkavaan migreeniin heti messupäivän alkuun...)
Vaatetuksen osalta jotain kevyttä ja näppärää
Vauvan tarvikkeet (rengasliina tai kantoreppu, vaipat, harsoja, peppupyyhkeitä, vaihtovaatteita, vaunut, leluja, pari tuttia, vaipanvaihtoalusta, vaunuverho tuomaan omaa rauhaa)

Mulla on messuilla siis vaunut koko ajan mukana, joten laukku voi olla mikä vaan vaunuihin mahtuva. Jos ei olisi vaunuja, nappaisin mukaan varmaankin repun.


OHJELMA

Kannattaa ehdottomasti tsekata etukäteen mitä ohjelmaa on niillä päivillä jolloin on messuille menossa. Ajat sekä esiintymislavat (ja halli!) kannattaa myös merkata ylös, lavoja nimittäin riittää! Lisäksi messuilla on aina useampia näyttelyjä, työpajoja jne. Merkkaa nekin karttaan, jos ne yhtään kiinnostaa!

Nettisivujen ohjelma -sivu on musta vähän hankala, päiväkohtaista ohjelmaa ei näe helposti kerralla, vaan ne pitää vähän kaivella esiin lava kerrallaan. Mulle mielenkiintoisimmat jutut pyörii C-hallin Idealavalla. Lisäksi tutkin tarkkaan osastoilla tarjolla olevan ohjelman. Myös Taito -lava kiinnostaa.

Mä oon siis menossa perjantaina ja silloin haluaisin mennä katsomaan ainakin osin seuraavia esityksiä:

Idealava:
klo 11.30 Pikselivirkkaus, Novita
klo 12.00 Välkyt vanttuut ja muita heijastavia asusteita, Jenny Saarimaa
klo 13.30 Molla Mills ja uusi Virkkuri-kirja
klo 14.30 Monitoimisaha tositoimissa, Neorex Oy

Taitolava:
Klo 12.30 Ryijyn ompelu. Pieni persoonallinen ryijy syntyy itse suunnitellen ja ommellen valmiille ryijynpohjakankaalle, Taito Ylä-Savo

Lisäksi mua kiinnostaa Taitaja2018 -näytös: 100-vuotiaan Suomen vaatekaappi Ohjelmalavalla klo 13:15 sekä BÄÄ!-lankalaboratorio (osasto A30) ja Suomenlippu -näyttelyn. Ja monet osastoilla olevat työnäytökset.

Ja kuten näkyy, kaikkiin näihinkään en mitenkään voi ehtiä!




OSTOSTÄRPIT

Mä en yleensä kuluta messuilla ihan kauheasti rahaa, mutta jotain aina tarttuu mukaan. Nyt tänä vuonna oon hieman koonnut listaa millaisia asioita ainakin pitäisi etsiä ja tutkia:

- Vegaaninahka! Ompeluryhmissä syksyn hittituotetta, vegaaninahkaa on aiemmin löytynyt ainakin Ullakan (c 1119) kojulta. Samoin heillä on ainakin verkkokaupan valikoimissa myös esim. korkkikangasta mitä kiinnostaisi kokeilla. Näihin käyn ottamassa näppituntumaa.
- Sock blank on mulla vielä kokeilematta! Niitä siis aion käydä tutkimassa ainakin Kässäkerho PomPomin kojulla (c 814)
- Metsolalla oon nähnyt ihanaa Pupu Tupuna ja Traktori -kangasta. Oiskohan messuillakin saatavilla? (c 119)
- Tarvisin lapasiin jonkun paksun ihanan herkkulangan. Ehkä Snurresta? (c227)
- Silityskalvoja ajattelin myös tutkia, niitä löytynee ainakin Wenströmiltä? (a 175)
- Nahkaiset yksityiskohdat vaatteissa on myös aika hitti nyt. Toivottavasti muutamat paikalla olevat nahkurit ovat villityksestä tietoisia ja tuovat mukanaan myyntiin pieniä nahkapalasia! 

Mä siis ihan istahdin alas ja selasin kartta kourassa näytteilleasettajat halli kerrallaan, ja samaan tahtiin merkkasin värikoodein tai/ja kirjoittaen omaan karttaani mun must see -kohteet. Näitä on sekä ne samat vanhat tutut että joitakin uusia tuttuja, ja sitten ihan ylläreitä. Esimerkkeinä nyt vaikka Jujuna (c 127), joka on kaavoineen nyt ensimmäistä kertaa messuilla, samoin kankaita myyvä Lalia (c 672) on uusi messuilija. Nämä ainakin on mun kartalla! Sitten esim. Tyypit (e 316) nostin listalle ihan vaan kun oli niin kiinnostava nimi ja nettisivut nopealla vilkaisulla vakuutti ja Ekolikka (a 907) taas kiinnostaa ekologisesti valmistettujen lankojen takia. Kankaiden parissa esim. luomupuuvillankäyttö onkin aika yleistäkin, mutta lankojen kohdalla tästä ehkä vähemmän puhutaan. Ja sitten on vielä moooooonta muuta.


RUOKAPUOLI JA VESSAHOMMAT

Ruokapuoli on messuilla aina vähän haastavaa. Messuhallien ruokapaikat on mun kokemuksen mukaan usein pikkusen tyyriitä mun kukkarolle, lisäksi haluaisin hoitaa ruokailut aina nopeasti pois alta. Tampereen messuilla oonkin käynyt aina vetäisemässä jossain kohtaa semmosen, no, vähän kämäisen hampurilaisaterian pääsisäänkäynnin lähistöllä. Kun en mä messuille koskaan ruuan takia ole mennyt! Se on vaan pakollinen paha mikä pitää aina nopeasti hoitaa alta pois. Siispä tuo pikaruoka on aina ollut toimiva, eikä jonoja oo siellä yleensä mitenkään ihan kauheasti ollut. Lisäksi kannattaa varata mukaan edes vähän omia eväitä, vaikka toki messujen Deli -kojuiltakin löytyy kaikenlaista.

Vauvan ruokapuoli hoituu meillä vielä omalla tuotannolla ja sopivasti tänä vuonna ensimmäistä kertaa messuilta löytyy myös jonkinlainen imetystila! Se sijaitsee jossain E-hallin eteläisen sisäänkäynnin lähistöltä. Tämä onkin ollut musta selvä puute aiemmin, joten jee tälle! Toivottavasti siellä olisi myös nyt mikro käytettävissä kiinteitä syöville ja pulloruokailijoille.

Vessojen osalta kannattaa suosia muita kuin pääaulassa olevia. Niihin on usein jonoa ja perällä olevissa vessoissa taas sitten usein ei ole. Koskaan en oo minnekkään vessaan tampereella ihan kauhean pitään odotellut, joten kaippa niitä siellä riittävästi on.


MESSUILLA MUUTEN

Mä oon siis menossa paikanpäälle vaunujen kanssa. Tämä ei missään nimessä mitenkään päin ole kauhean näppärää. Tampereen messuilla on valtavasti porukkaa, varsinkin lauantaina. Ja vaikka käytävät on kohtalaisen leveät, ne menee silti aika ajoin tukkoon. Perjantaina taitaa olla hiljaisinta (joskin silloinkin porukkaa riittää....), joten se on mun valinta. Pidän myös perjantain tunnelmasta, siinä on jotain erilailla jännittynyttä ja odottavaa, kaikki ovat innoissaan ja hyllyt täynnä tavaraa! 

Messuilla on muuten yleensä ollut mun mielestä todella lämmin, ja mä oon yleensä vilukissa! Joten vaatetta ei kannata kauheasti kantaa mukaan. Aulasta löytyy ulkovaateille valvottu narikka 2€ hintaan.

Semmosta! Sitten mukaan kannattaa varata myös tietty hyvät hermot ja iloista asennetta, ettei vaikka käy harmittamaan yksi käytäviä vaunuillaan ruuhkauttava bloggari, heh. Nähdäänlö messuilla?! Saa myös vinkata omat vinkit ja tärpit!!

-hanne

KAHDEN KAUPAN KOKOISET KÄSSÄMESSUT

$
0
0



Mukavaa joulukuun ensimmäistä!! Perinteikkäästi mä en järjestä joulukalenteria, heh, mutta monet muut blogit ja kaupat onneksi järjestää! Mutta semmonen jouluinen menovinkki mulla ois kuitenkin jakaa teille näin joulukuun kunniaksi!

Mä nimittäin vietin tiistaina mukavat pari tuntia ikäänkuin käsityömessuilla, mutta ilman niitä messuja ja ihan Helsingin keskustassa. Ei muuta kuin vauva, vaunut, kamera ja lompakko mukaan, metrolla Kaisaniemeen ja sieltä muutama kortteli Senaatintorille ja Katariinan kadulle. Sieltä löytyy sekä Kuusi Collective että MadeBy Helsinki. Ensimmäinen pitää sisällään kuusi kangaskauppaa ja jälkimmäisestä löytyy ne messuilta tutut inspiroivat käsityöt. Eikä tuosta pitkä olisi Taito Shoppiinkaan (Eteläesplanadi 4), jos lankojakin tarvitsee. Ja jos mukana on lapsia niin tuossa saman kadun kulmassa on myös Lasten kaupunki, vierailun arvoinen sekin!

Mä piirsin teille ihan kartan Kaisaniemestä metrolta (tai Eurokankaalta, heh), kun ite ainakin jotenkin hahmotin mielessäni että kaupat olisi jotenkin kauempana tai hankalamman matkan päässä:




Ensin menin "messuillani"Kuuseen. Kuusi on siis yhtäkuin Käpynen, Paapii, Nuppu, Ikasyr, Vanja Sea ja Ommellinen. Kuusesta löytyy sekä näiden kuuden kaupan valmistuotantoa että sitten niitä kankaita. Aah! Ihania kankaita! Ja pakalta! Löytyy kyllä joitakin valmispalojakin, mutta suurelta osin kankaat ovat nimen omaan pakalla, josta voi ostaa haluamaansa herkkua haluamansa määrän. Kuusi onkin siis ihan kauppa, eikä niinkään messulaari taikka popup.

Erihuippua on myös se, että kankaiden ja vaatteiden lisäksi Kuusessa on myös työpiste, josta löytyy peitetikkikone, ompelukone ja kaksi saumuria. Näitä saa käyttää aina jos Kuusessa ei ole meneillään pajaa. Niin ja siis siellä on tosiaan pajojakin! Tähän mennessä on pidetty jo ainakin pipopaja ja joulukoristepaja, eilen taisi olla tonttulakkipaja ja huhujen mukaan tulossa on vielä esim. Nuppumekkopaja. Ja muitakin juttuja on jo suunnitteilla.

Itse haahuilin Kuusessa kuin messuilla ikään, varmaan ainakin tunnin, hipelöin ehkä joka kangasta ja ostinkin lopulta pitkän mietinnän jälkeen kankaan poikien jouluvaatteita ajatellen. Jututin Kuusen mukavia yrittäjiä ja istahdin vielä työpisteelleenkin ruokkimaan vauvaa. Kuusi oli ihana! Ai ja sinne tosiaan pääsee hyvin vaunuillakin, kunhan pujahtaa vaan juuri ennen Katariinankadun sisäänkäyntiä talojen sisäpihalle. Kuusen ainoa huono puoli on se, että se on paikallaan vain tammikuun 10. päivään asti. Että jos meinaa käydä, niin nyt on sen aika!





Kuusesta siirryin tien yli ja muutaman metrin Senaatintorille päin, kohti MadeBy Helsinki -kauppaa. Nyt täytyy nolona myöntää, että vaikka kyseinen kauppa on ollut paikallaan jo kolme vuotta, kuulin siitä kunnolla vasta nyt, kun (itsekkin kaupassa tuotteitaan myyvä) opiskelukaverini vinkkasi firmasta. MadeBy Helsinki pitää siis sisällään kotimaisten pienyrittäjien hienouksia, siis niitä käsitöitä, mitä messuillakin tosiaan aina ihastelee. Lisäksi liikkeessä on ihanan kutsuva työpajanurkkaus, jossa järjestetään pajoja ja jossa voi kaupassa käydessään myös hetkeksi istahtaa kahvikupposelle ja neulomaan.

Tällä hetkellä työpajanurkkausta koristaa aikamoinen määrä villasukka, sillä meneillään on MadeBy Hope -keräys jossa kerätään villasukkia jouluksi vähävaraisille tai kriisin kokeneille perheille. Sukkia voi muuten aina jouluun asti toimittaa liikkeeseen, ja myös paikanpäälle voi mennä neulomaan omista tai siellä tarjolla olevista langoista! Nytkin pöydällä oli yhdet sukat, joita seuraava tekijä sai jatkaa.

Niin ja kuumaakin kuumepi vink vink vielä, tänä viikonloppuna 1.-3.12 samaisessa työpajanurkkauksessa on käynnissä ilmainen omatoimipaja, jossa voi käydä askartelemassa tämän vuoden jouluhitiksi muodostuneen tontun oven!





MadeBy Helsingin mielenkiintoiseksi tekee mun mielestä ehkä erityisesti se, että se ei oo oikeastaan vain kauppa, vaan siellä on tosiaan ohjattuja pajoja, tilaa pysähtyä vähän kässäilemään ja on siellä pieni kahvilakin! Mukavaa on myös se, että liikkeessä myyjinä toimii vuorotellen tekijät itse. Niin ja valikoimaa kyllä löytyy kupista saippuan, vaatteiden ja korujen kautta heijastimiin asti ja eteenpäin. Tänne (tai putiikin verkkokauppaan) vois mun mielestä hyvin mennä ratkomaan ongelmaa "mitä lahjaksi ihmiselle jolla on jo kaikkea".


Noh niin tulikohan hehkutettua niinkuin käsityömessuja konsanaan, heh! Mutta kun oli vaan kerrassaan niin mukava reissu, matkaan lähdin vähän extempore, ihan vaan tavallisena marraskuisena tiistain, ja sitten sainkin tehdä kunnon kässäsukelluksen! Ja jotenkin sitä myös kauheasti toivoisi että tällaisia kivijalkakauppoja oikeasti säilyisi tarjolla. Onhan se juu näppärää kotisohvalta klikkailla ajatuksella harkiten ostoksia, mutta ihan eri fiilikseen kyllä pääsee kun saa oikeasti pikkasen sivellä poskea vasten ihanaa neulosta tai tutkia paikan päällä taitavien tekijöiden kättenjälkiä.

Kohta, siis kai jo huomenna?? Senaatintorilla starttaa muuten perinteiset Tuomaan markkinat, silloin (tai siis siellä käydessä) ainakin kannattaa eksyä torilta pari askelta Katariinan kadulle päin piipahtamaan näissä kahdessa kivassa putiikissa! 

-hanne

PARSAKALISTIN

$
0
0

Joskus sattuu niin, että tulee mieleen ajatus jonka haluaisi kokeilla toteuttaa ja sitten sattumalta ihan parin päivän päästä törmää ihan just sopivaan saajaan. Niin onhan se sitten pakko saada testata se idea. Vaikka se olisi outo. Tai tosi outo. Etkä tunne sitä saajaa ollenkaan. Niin silti.

Mä nimittäin mietin tuossa aiemmin syksyllä helistimiä. Että virkkaampa tälle pienemmälle poikaselle sitten kans sellaisen söpön helistimen. Vaikka sen pupun, johon löytyy ohjekin Sormustin -blogista. Tai vähän muokkaan ohjetta ja teen vaikkapa pesukarhun tai ketun. Tai oisko apina outo valinta? No, tavallaan kun puurenkaaseen kiinnitetään eläimen irrallinen pää vauvan imeskeltäväksi, niin voiko siinä nyt sitten miettiä että onko jonkun eläimen pää oudompi kuin toinen. No, kana kyllä olisi ehkä vähän hämärä. Tai niin, voishan se olla jotain muutakin kuin eläimen pää. Sitten se voisi olla oikeasti outo vauvan helistimeksi. Esimerkiksi makkara olisi hauska, mutta todella oikeasti outo. Tai banaani? Se ois jo hieno outo! Entä donitsi, tai hei kuppikakku? Siitä sais hauskan! Porkkana vois olla hyvä kans, tai joku sieni. Tai parsakaali! Joo!! Parsakaali olisi just niin hyvä, kun sillä me ainakin viime kierroksella aloitettiin kiinteät. Ja niin varmaan nytkin. Joo. Helistin, jossa olisi parsakaali. Parsakalistin. Haa haa. No, ehkä en kuitenkaan sellaista ala tekemään. 








Paitsi että ihan pian ylläolevan ajatuskulun jälkeen luin Simppeli sormiruokakeittiö -blogia ja facebookryhmää ylläpitävän Marjutin koskettavan blogikirjoituksen uudesta raskaudesta ja alun haasteista. Luettuani ajattelin, tiesin, että virkkaanpa sen sittenkin. Sen parsakaalihelistimen. Marjutin vauvalle. Parsakaali kun on tavallaan Simppelin sormiruokakeittiön maskotti tai vähintäänkin onnenkasvis, ja tuleva vauva oli työnimeltään Parsakalle! Niin että tämän täytyy olla merkki! Että ei muuta kuin työhön. Äitini kysyi jossain kohtaa kun tein koeversiota irrallisesta parsasta, että "siiiiis....tunneksä sen jotenkin?". Eh, en, en ollenkaan. Mutta ei se haittaa! Tunnen yhteyttä, se riittää nyt! Ja niin virkkasin helistimen, josta tuli vähintäänkin hämärä, mutta just hyvä. Osoitteen stalkkasin yhteisen ystävän kautta ja parsakalistin on jo kotiutunut Parsakallea oottelemaan.

Helistimestä sen verran speksejä, että vaikka eka meinasin tehdä parsakaalin vapaasti virkkaamalla, törmäsin kuitenkin Etsyssä niin mainioon ohjeeseen, että päätin hyödyntää sitä hieman soveltaen. Puinen renkula on Nappikauppa Punahilkasta aiemmin ostettu ja lankana on vanha kunnon Blend Bamboo. Sisällä oleva pieni helistin on Sormustimen Annilta lunastettu, kun mulla olevat olivat liian isoja parsan sisään. 

Niin ja tokikaan en ole tuolle omalle pojalle saanut aikaiseksi omaa helistintä, huoh! Suutarin lapsella ei ole, ja niin edelleen. Mutta tarkoitus kyllä on! Ehkä se banaani, se olisi hauska! Silleen osin auki kuorittuna ehkä? Tai sit ne suutarinlapsen kengät? Se oliskin riittävän outo helistin!

Ehkä mä vielä vähän jatkan tän suunnittelua...
-Hanne

LÄMMINTÄ KÄTTÄ JA PUHTAAT PÖYDÄT

$
0
0


Tämä oli ensin hyvää joulua -postaus, sitten välipäiväpostaus, sitten uudenvuoden postaus ja nyt on tammikuutakin menty jo viikko! Hups vaan! Syytän kaikkea sitä joulusuklaan määrää! No, napsin lopulta joulukuvat postauksen raakileesta pois, heh, ja esittelenkin vain nämä kaksi käsityöllistä hurahdusta, ommellut lapaset ja kestorätit!

Tänä vuonna itsetehdyt lahjat jäi ihan muutamiin pieniin juttuihin, mutta haittaako se, jos ne on näin ihania! Kukkakuosilliset, ommellut lapaset ehti olla vuodenpäivät To do -listalla, mutta kun saatiin tietää, että meidän isompi poikanen siirtyy joulun jälkeen isojen ryhmään(!!) päiväkodissa, hylkäsin aiemmat kestorättilahjasuunnitelmat ja halusin ennemmin antaa hoitajille lämpimän kädenpuristuksen kuluneesta puolesta toista vuodesta.




Olin siis jo aiemmin suunnitellut ompelevani lapaset nimen omaan kukkakuosista. Jotenkin mua viehätti ajatus että talvellakin saa upottaa kätensä kukkasiin. Ja ihanimmat kukkakuosit löytyy ehdottomasti Nuppu Printiltä! Kipaisinkin vielä ainakin toistaiseksi Helsingistä löytyvään Kuusi Colleciveen kukkakaupoille. Mukaan valkkasin mustavalkoista Sydäntalvea joustokollarina. Vuoriksi leikkein jo aiemmin Kangaskapinasta hankkimaani tummanharmaata merinovillaa. 

Niin ja kaavana käytin Tehtaamo -blogin superhyvää lapaskaavaa! Resoria vielä ranteeseen ja Kismet "kiitos" tekstillä lapasten väliin mukaan. Näistä tuli kerrassaan ihanat! Tätä Sydäntalvea jäi vielä semmoinen pieni palanen, että saan siitä ehkä itellenikin samanlaiset, jahka ehtisin taas ompelukoneen ääreen.

Ja sen verran tosiaan innostuin näistä, että kun aiemmin suunntitelemani lahja veljen vaimolle meni puihin, hyödynsin vielä uudelleen Kuusen tarjontaa ja ostin toistakin Nupun kuosia, tällä kertaa harmaata Kanervaa trikoisena. Näistä tuli, jos mahdollista, jotenkin vieläkin ihastuttavammat lapaset! Mukaan ompelin vielä tuollaisen kaulurin/tuubihuivin, ja sekä lapasissa että tuubihuivissa on merinovillavuori.


Toisena juttuna sitten nämä ommellut kestorätit, olkoonkin että oon vuosia jäljessä tämän villityksen kanssa!

Mutta siis, ennen kun saatiin tietää päiväkodin ryhmänvaihdosta, olin tosiaan alustavasti suunnitellut ompelevani hoitajille muutamat kestorätit muistamiseksi. Ja koska olin jo hankkinut vähän materiaalejakin näihin, ompelinkin muutamat rätit pieniksi joulukukkasiksi. Osaan näistä kokeilin ottaa pojatkin mukaan tekemiseen siten, että pienemmän poikasen jaloilla painettiin rätteihin sydän ja isompi poikanen askarteli puuvärien ja paperileikkureiden kanssa rätteihin vyötteet. Tämä kyseinen on mummalle viety rätti.

Kuosipuoli on Verson puodin Satukumpua joustofroteisena ja nurjapuoli on bambutrikoota Myllymuksuilta. Näistäkin tuli tosi kivat! Harjoituskappale jäi omaan käyttöön ja oon tykännyt siitä sen verran, että suunnittelin surauttelevani näitä jonkin verran varastoonkin, nämä nimittäin syntyy nopsasti ja on kiva pikkuvieminen jokaiselle, joka joskus pyyhkii pöytiä tai pölyjä. Ja ihania kuosejahan on rajattomasti, joten näistä saa vaikka minkälaisia! Nämäkin siis ehdottomasti jatkoon!



Nyt mulla on työnalla muuten pitkästä aikaa neulehommia, akuuttiin tarpeeseen! Joulusuklaatkin on jo syöty, joten yritän saada blogiinkin asti ne, jahka valmistuvat. Tsau!

-hanne

NEUVOLAKORTIN KANNET

$
0
0





Tavallaanhan mulla oli jo kankaiset neuvolakortinkannet molemmille pojille, mutta sitten sain ystävältä palaset Vimman puuvillaa kahdessa eri värissä, niin oli tietenkin ihan tosi välttämättömän pakko saada tiimikannet pojille. Ja niistä tuli aika ihanat! Molempien kankaat ovat tietenkin Letti -kuosia ja nimet painoin kässämessuilta ostettuun parkkinahkaan, Jokelta joululahjaksi saamallani meistisarjalla. Esikoinen valkkasi itselleen tuon hieman turkoosin kankaan ja pikkuveljelle jäi siis ruohonvihreä. Tigeristä tarttui joskus aiemmin mukaan puuvillanauhaa, jossa toistuu teksti Handmade with <3 ja siitä napsaisin palat näihin.

Mainio ohje neuvolakorttikansien ompeluun löytyy muuten sitten vanhasta kunnon Villapata kiehuu -blogista! Mä en säilytä näissä kelakortteja tai muita kortteja, joten en nyt tehnyt korttitaskuja. Tukikangaskin on vain päällyskankaassa, sillä mä käytän näiden kanssa noita neuvolasta saatuja muovikansia.






Vauva kasvaa hurjaa vauhtia ja nyt esikoisen vauva-aikaa verrattuna tulee mietittyä enemmän, että mitä sitä haluaa säilyttää ja jemmata muistojen laatikkoon. Että mitkä on niitä asioita kuvien ja videoiden lisäksi, joita on sitten myöhemmin kiva näyttää että tämmöstä se oli silloin, kattokaapas. Jo siitäkin syystä oli hauska tehdä nämä neuvolakortin kannet just tästä Letistä kun se on kyllä just niin hitti, ainakin ompelupiireissä. Samoin nuo nahkaiset yksityiskohdat. Saa nähdä että onko Letti -kuosi sitten joskus vuosien ja vuosien päästä korni vaikko ihanan retro! Mitäs veikkaatte?

-hanne

LIIKENNEMATTOREPPU

$
0
0


Mä oon saanut jo esikoisen alkuraskaudesta asti olla osana ryhmää, jossa meitä on sellainen sopivan kokoinen joukkio samanikäisten lasten äitejä. Tämä ryhmä on ollut parhain mahdollinen vertaistuki, tietotoimisto ja henkinen tukiverkko. Edelleen tämän porukan puoleen käännyn kun meinaan repiä hiukset päästäni tahtoikäisen kanssa tai kun kaipaan vaikka kokemuksia haalareista. Mutta myös silloin kun etin parasta kakun täytettä, suosituksia hyvästä kirjasta tai kun tarvii jonnekin purkaa ärsytys/jakaa hyvä fiilis. Ja onpa meillä oma ompelulaniporukkakin!

Ja tämä siis liittyy postaukseen siten, että me ollaan myös tehty tämän superporukan sisällä joitakin lahjavaihtoja lapsille, viimeksi nyt kun nämä meidän lapset täytti kolme. Meille arpa antoi lahjansaajaksi tällä kertaa Jaskan, joka sattumoisen tykkää myös autoista, jos voitte kolmevuotiaasta pojasta uskoa! Jaskan äiti ompelee myös, joten ajattelin että teenkin tälläkertaa jotain muuta kuin vaatetta (joita oon siis aiemmissa lahjavaihdoissa tehnyt).

Mulla on ollu mielessä lelureppu, joka toki käy moneen muuhunkin käyttöön, mutta siis myös semmoseen että repun voi ottaa vaikka junareissuille mukaan, pakata täyteen puuhaa ja sitten kohteessa avata leikkikäyttöön. Kun ompeluryhmä Saumavaran viime syksyn huutokaupassa näin Villa & Villa -blogin mahtavan käärittävän liikennematon, alkoi ajatus tarkentua tämmöseksi liikennemattorepuksi, jonka saa avattua kokonaan. Repun pohjalla on vielä tunneli, josta pääsee ajamaan läpi.


Ja tästä tuli kyllä tosi kiva! Upposi ainakin sekä meidän poikaan että lahjansaajalle! Reppu on malliltaan tosi simppeli, jätin kaikki taskut ynnä muut pois. Ompelujärjestys vaatii vielä vähän hiontaa jos meinaan tehdä tällaisen uudelleen...sitä pitää siis pohtia, nyt vuorin kiinnitys vetoketjuun meni vähän kikkailuksi eikä jälki ollut oikein priimaa.

Repussa hyödynsin kerrankin kierrätysmatskuja! Vain metrivetoketjun ostin tätä varten Jyväskylän kangaskaupasta. Sininen kangas on vanhaa pöytäliinaa, nauhat purit vanhasta mainosrepusta joten vältyin kaikilta solkien kiinnittelyiltä, ompelin vain sellaisenaan tähän reppuun kiinni! Tukikankaat ja nahkanpalan kaivelin omista varastoista. Liikennematto on taas sitten vahankangasmaista matskua, jonka kaveri diilasi mulle Villa & Villa -blogin Jaanan vinkkaamana Turun Jätti-Rätistä (MUOKS ja netistä sitä löytää Tampereen vaahtomuovista). Ostin sitä sen verran ison palan että siitä riittää nyt muutamaankin liikennemattoprojektiin. Kankaan tausta on harsomaista kangasta eikä kudottua, joten se ei taida olla yhtä kestävää kuin semmoset pöytäliinakernit, mutta toivotaan että se kuitenkin kestää tässä käyttökohteessa.



Nyt pitäisi sitten löytää inspis jossain kohtaa vielä toisen repun tekemiseen, että oma poikanenkin saa tällaisen. Tätä on nimittäin koeajon jälkeen muutamasti jo kaipailtu, ja ois se junamatkakin muutaman viikon päästä tiedossa! 

Mukavaa alkuviikkoa ja just startannutta helmikuuta kaikille!

-hanne

SALAMATOSSUT

$
0
0



Miljoona kuvaa yksistä tossuista, mutta näitä oli varsin hauska kuvata, erityisesti kun esikoinenkin oli niin kamerasuotuisa! Jännästi, kun kuvaus piti sisällään Autot -elokuvan katselua ja pikkuautojen esittelyä...Mutta mitäpä sitä ei bloggeri ja hänen lapsensa tekisi kuvien eteen! 

Nämä valmistuivat siis jo tammikuussa, esikoiselle kolmevuotislahjaksi. Hän pitää cars autoista, jos voitte uskoa! Antohetkellä ilon kiljahduksia aiheutti kyllä enemmän tossuista löytyneet Muumi- ja Puuha Pete karkkiaskit, mutta kyllä nämä ovat mieluisat olleet. Kuulemma näillä pääsee kovaa! Päiväkodin tädit kiittää epäilemättä, hih!



Tossut on tehty taas Marian Ateljee -blogin hieman poikasen jalkaan sopivammaksi muokatulla kaavalla, koossa ehkä jotain 25. Kankaana on NOSH:n farkkucollegea, jokin kauan sitten hamstrattu pala, oiskohan värin nimi ollut chili? Juuri sopiva kuitenkin, niin materiaaliltaan kuin väriltään.

Kuvat aplikoin yksinkertaiseen kankaaseen. Silmiä piti tehdä muutamassa vaiheessa. Ensin kiinnitin valkoisen kankaan (liimakankaalla), ja kirjoin silmät ompelukoneella. Tämän olisi toki voinut tehdä käsinkin, mutta laiskotti. Sitten aplikoin valkoisella langalla silmien yläosan kiinni ja lopuksi kiersin mustalla silmien alaosan sekä nuo ikäänkuin silmäluomien reunat. Salamat kiinnitin kantapäähän aplikoimalla. Pohjaan olisin halunnut mustaa nahkaa, mutta varastoista ei löytynyt riittävän isoa palaa, niin ruskealla mentiin.



Hyvät tuli tossuista! Pitää muuten vielä vilauttaa kakkua jonka tein synttäreille! Sankari nimittäin esitti jo hyvissä ajoin toiveensa karkkikakusta. Ei sen tarkempaa ohjeistusta, kunhan on karkkikakku. Ja hän kuulemma söisi sen niin että kuuluisi vain namnamnam ja kaikki ihmettelisivät "mihin kakku hävisi?? Aaaa synttärisankari söi sen". Tämän ohjeistuksen ja parin googeloinnin pohjalta syntyi tällainen versio. Täytteenä jonkinlainen mukaelma Kinuskikissan Kinuski-vadelmatäytteestä. Päällä ensin voikreemi, sitten valutettua kinuskia ja, no, karkkia. Reaktiosta päätellen onnistuin täyttämään kakkutoiveen!



-hanne

HUOVUTETUT TUMPUT VAUVALLE [ohje]

$
0
0


Jo esikoisen vauva-aikana oon jemmannut pari kerää pesukonehuovutettavaa lankaa ja Pizzicaton -blogin ohjeen huovutettuja vauvantossuja varten. Onneksi langat ei vanhene, eikä hyvä ohje huonone, niin sai tämäkin projekti toisen mahdollisuuden tälleen pikkasella kolmen vuoden viiveellä uuden vauvan myötä! Ja pariksi tossuille tein ohuemmat huovutetut tumput vaikkei nyt ihan just samaa savyä löytynytkään.   

Ja juu juu kyllä se kevät siellä jo ehkä hiljalleen kolkuttelee, mutta luulen että sekä nämä tumput että tossut on oikein käyttikset vielä pitkään keväällä ja sit taas syksyllä. Tossut ajaa kenkien asemaa vaunuissa ja tumpuista ei mene viima läpi. Ja eiköhän näitä saa juhannuksenakin kiskoa päälle, jos "kesä" on yhtä talvinen kuin viime vuonna. 

Tumput on siis neulottu tuollaisesta vähän ohuemmasta langasta niin että huovutettunakin tumput vastaa paksuudeltaan vain ehkä kirjoneuletta, mutta ovat toki tavallista neuletta tiiviimmät. Käytössä nämä ovat helpot pukea ja semmoset hyvät välimallitassut jostain neulottujen tumppujen ja toppatumppujen välimaastosta. Pitkä resori pitää nuo hyvin päiväunilla paikallaan ja lämmittää enemmän, mutta kauppareissulla toimii tumput varsi kaksinkerroin käännettynäkin, niin on näppärämpi pukea/riisua. Mitoitus on sellainen että nämä menevät ainakin yksivuotiaaksi, mutta varmaan pidempäänkin. Nyt poitsu on siis 6kk, pian 7kk.

Ja kirjoitin ohjeenkin ylös, nämä on superyksinkertaiset tehdä! 






Vauvan huovutetut tumput

Materiaalit:
  • 100% villalanka, mulla oli näissä Hjerte Fine Highland Wool, varmasti moni muukin käsinpestävä, vastaavan paksuinen villalanka passaa (tässä juoksevuus 180m/40g ja tiheys 26s = 10cm)
  • Puikot 3,5

Tumput:
Luo 50 silmukkaa ja neulo aina oikein kunnes kappaleen korkeus on venyttämättä noin 11,5cm. Aloita kärkikavennukset:

Neulo *2 s oikein yhteen, 1 s oikein*, toista *-* koko kierros
Neulo kaksi kierrosta aina oikein 
Neulo *2 s oikein yhteen, 1 s oikein*, toista *-* koko kierros
Neulo kaksi kierrosta oikein
Neulo *2 s oikein yhteen, 1 s oikein*, toista *-* koko kierros
Neulo kaksi kierrosta oikein
Neulo 2s oikein yhteen koko kierros

Katkaise lanka (jätä ainakin 20cm mittainen pätkä päätteelyyn) ja vedä lanka silmukoiden läpi. Valmiin kappaleen korkeus venyttelemättä on noin 14cm ja kappale leveys leveimmillään on noin 20cm.

Päättely ja huovutus:
Taita kappale kaksinkerroin kuten kuvassa alla, ja pistele neulalla ja päättelylangalla tumppu sivusauma kiinni. Huovuta pesukoneessa esimerkiksi parin froteepyyhkeen kanssa, mulla oli 40 asteen tavisohjelma. Muotoile huovutuksen jälkeen tai tarvittaessa huovuta uudelleen. Mulla valmis tumppu on (tasona mitattuna) noin 7,5cm leveä ja 9,5cm korkea.

Varsi:
Luo mahdollisimman joustavalla aloituksella (samalla langalla) 40s, ja neulo joustinneuletta 2 oikein 2 nurin noin 38krs/9cm, tai halutun mittaiseksi. Päättele joustavasti. Pistele varsi kiinni tumpun alareunaan niin että kappaleet menee puolisen senttiä päällekäin. Mun mielestä oli parempi kiinnittää huonommin joustava varren pää tumppuun niin ei varren pää kiristä kun tumppu puetaan varsi suorana.

Päättele kaikki langat, höyrytä tarvittaessa kevyesti. Valmis!



Mukavaa viikkoa toverit!

-hanne

PYJAMASANKARILLE PAITA KIRJASTON VINYYLILEIKKURILLA

$
0
0
Kuva

Meillä on tällä hetkellä aika tosi iso hitti FOXKidsilta löytyvä Pyjamasankarit. Se on (meidän vanhempienkin mielestä) hauska sarja kolmesta lapsesta, joista öisin kuoriutuu supersankarit Kolli, Pöllö ja Gekko. Jokaiselta löytyy tietenkin omat supervoimat ja ajopelit. Sitten lähdetään kattimobiililla tai pöllökiiturilla selvittämään, että onko koululta kadonneet soittimet vienyt Yöninja vaikko ehkä Kuutyttö, tai että onko yhtäkkiä levinneen yleisen kömpelyyden takana taas Romeo keksintöineen. 

Kun esikoinen alkoi nimetä erinäisiä sinisiä asioita Kolli -tavaroiksi, tuli västämättä mieleen, että Kollipaita vois olla aika hitti. Ja että josko vois taas ottaa hyötykäyttöön Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaan vinyylileikkurit! Testasin leikkuria reilu vuosi sitten esikoisen synttäripaitaan ja tykkäsin kovasti sekä jäljestä että käytöstä. 

Tuumasta toimeen! Yritin ensin tiirailla sarjasta ja pysäytyskuvista miten Kollin asun viivat ja kuviot menee, mutta sitten tajusin googgeloida vähän, ja kappas, en ollut ainut asiaa pähkäilevä äiti. Tämä toinen äiti oli jopa väsännyt tulostettavat kaaviot Kollipuvun tekemiseen, tattista vaan! Niitä käyttäen, vähän muokkaillen ja täydentäen kyhäilin omat versioni, jotka sitten kävin Kirjasto 10:Ssä tulostamassa ja painamassa kiinni. Sit vaan ompelu ja kovaan käyttöön!





Jos joku muukin on pohtinyt kirjaston vinyylileikkurin kokeilemista, niin suosittelen lämmöllä! Vinyylileikkureita ja niiden painamiseen tarkoitettuja lämpöprässejä löytyy pääkaupunkiseudulla Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaan lisäksi ainakin Isosta Omenasta, Sellon kirjastosta, Soukan kirjastosta, Tapiolan kirjastosta ja Vuosaaren kirjastosta. Varaustilanteen ja muut varattavat laitteet näkee kirjaston Varaamosta. Vinyyli maksaa 1,2€/10cm, joten ei mun mielestä juuri mitään, varsinkin kun huomioi että vinyylin leveys on 45cm!

Ja siis hei! Näistä kirjastoista löytyy myös mm. ompelukoneita, saumureita, pinssintekolaitteita, 3D-tulostimia, kirjova ompelukone ja jopa semmonen vinyylileikkuri, jolla voi käydä tulostamassa värikuvaa!!! Valikoima vaihtelee kirjastottain. Kolme hurraa huutoa Helmet -kirjastoille näistä palveluista!

Homma kirjastolla menee siis näin.
  • Varaa kirjastolta aika haluamaasi kirjastoon. Aikoja tuntui olevan ihan kivasti saatavilla jos nyt ei heti samana päivänä tarvi päästä.
  • Haluttu kuva pitäisi olla JPEG-muotoinen ja selkeä kontrastinen, mielellään niin, että kuva on musta ja tausta valkoinen, sillä ohjelma tunnistaa nimittäin kuvan ääriviivat kuvasta. 
  • HUOM. kuva tulostuu peilikuvana. Peilikuvaksi kääntämisen voi tehdä etukäteen tai vasta tulostusohjelmalla
  • Kuva mukaan kirjastoon muistitikulla. 
  • Esipese, leikkaa ja silitä haluttu kangas. Käsittääkseni kaikki lyhyen präyssäyksen (165 astetta/15 sekunttia) kestävät kankaat käy. Mä oon painanut onnistuneesti joustocollegelle ja puuvillacollegelle.

Paikan päällä mä oon molemmilla kerroilla pyytänyt ja saanut kädestä pitäen apua henkilökunnalta, joten ei tarvi jännittää! Suurinpiirtein tulostus ja painaminen etenee näin:

  • Muistitikku tietokoneeseen ja avataan työpöydältä leikkuriohjelma
  • Haluttu kuva avataan ohjelmaan ja asetellaan alustaan haluttuun kokoon. VINKKI! Mun piti tulostaa noin miljoona pientä kuviota, joten olin etukäteen järjestänyt tulostettavat kuviot yhteen kuvaan niin, että säädin kuvan leveyden valmiiksi vastaamaan vinyylin leveyttä (45cm). Tällöin pystyin asettelemaan kaikki leikattavat kuviot viereikkäin ja päällekkäin niin ettei kuvioiden koot suhteessa toisiinsa muutu ja että saan käytettyä vinyylin mahdollisimman taloudellisesti. Vinyylistä laskutetaan 10cm mitan mukaan korkeussuunnassa, siksi kannattaakin hyödyntää vinyyliä nimen omaan leveys suunnassa! Mutta asettelun voi siis tehdä ihan hyvin useammastakin kuvasta ja ohjelmalla raahaten/säätäen, se on vaan vähän työläämpää jos on tarkoitus tulostaa monta pientä kuvaa.
  • (noh, ohjelmassa oli muutama vaihe vielä mitä piti tehdä, piti klillailla jotain aktiiviseksi ja heivata pois tms. mutta näitä en muista koska avulias kirjastonhoitaja auttoi, heh)
  • Kun kuviot on halutusti aseteltuna ja sijoiteltuna ohjelmassa, käynnistetään vinyylileikkuri ja asetellaan halutun värinen vinyylikalvo leikkuriin ohjeiden mukaan. 
  • Leikkurilla vielä tarkistetaan missä menee vinyylin reunat, ja sitten vain klikataan kone leikkaamaan.
  • Kun kuviot on leikattu, pitää siitä nyppiä pinsettien (saa kirjastolta lainaan), kynsien ja hyvien hermojen (ei saa kirjastolta lainaan) avulla pois kaikki ylimääräinen. Eli vinyylin läpinäkyvään kalvoon jätetään kiinni vain painettavat kuviot. 
  • Jos kerralla tulostettiin monta erillistä kuvaa, pitää kuvat leikellä erilleen toisistaan
  • Laita lämpöprässi päälle lämpenemään. Tässä menee noin 10min.
  • Asettele kangas lämpöprässiin (varo kuumaa yläosaa!) ja aseta haluttu kuva kankaalle, vinyyli kangasta vasten ja vinyylin muovitausta siis päällepäin. 
  • Paina lämpöprässi kiinni. Kone laskee automaattisesti 15 sekunttia ja piipaa. Avaa prässi.
  • Anna jäähtyä hetki ja vedä muovitausta pois. 

VALMIS! 

Muutama huomio vielä:
  • Painettu kuvio on ainakin mun aiemmassa kokeilussa kestänyt erinomaisesti 40 asteen pesun nurinpäin käännettynä. 
  • Vinyylin voi kuulemma kiinnittää myös silityslaudalla, mutta se on vaikeampaa koska alustan pitäisi olla aika kova, silitysraudan riittävän kuuma ja vinyyliä tulee painaa juuri oikea sekunttimäärä. Jos kalvoa painaa liian kauan, se alkaa kutistua ja vetää kangastakin ryppyyn.
  • Älä silitä kalvon päältä pesujen jälkeen, kalvo sulaa hetkessä rautaan! Mä oon kevyesti ja pikaisesti nurjalta silittänyt onnistuneesti. 
  • Kalvokohta ei jousta valmiissa vaatteessa. Jos siis kuva on iso tai kappaleen laidasta laitaan tms, huomioi tämä kappaleiden väljyysvaroissa, nimimerkillä Onneksi Kollipaidan hihoissa oli riittävästi leveyttä.



Niin ja kuten ehkä kuvista voi päätellä, paita oli enemmän kuin mieluista. Mua vähän harmittaa kun arvioin etu ja takakappaleiden kuviot liian isoiksi suhteessa paitaan, mutta samapa tuo. Paidan kaavana on muuten Ottobren Fearless Eagle koossa 104. Huppuun muokkasin korvat leikkaamalla hupun kappaleet halki.

-hanne

KÄSSÄ-ÄIDIN LAPSIMESSUJEN 2018 TÄRPIT (ja lippuarvonta)

$
0
0
Meidän eka jäbä lapsimessuilla keväällä 2016




Blogiyhteistyö, messuliput saatu itselle ja arvontaan

Lapsimessuista Helsingin Messukeskuksessa on tullut jo semmonen kevätperinne meille, ihana piristys rapakelien keskelle! Mä nyt oon messuihminen, mut toi toinen aikuisihminen meidän perheessä ei kyllä oo yhtään. Silti se lähtee ihan mukisematta mukaan näille messuille. Koska jos ei mitään muuta, niin onhan se mieltä lämmittävää katsoa, kun lapsi viihtyy. Vuosi sitten me mm. juostiin niiden pehmomaskottihahmojen perässä (tai no lapsi juoksi niiden perässä, äiti juoksi lapsen perässä) kun niitä piti päästä halaamaan, ihmeteltiin kauko-ohjattavia traktoreita ja rakenneltiin legoalueella. No tietty myös väänneettiin aika monen pöydän ääressä että miksi ei osteta jotain lelua/herkkua, mutta messuilla oli onneksi niin paljon nähtävää, että helposti siirtyi huomio aina seuraavaan juttuun. Ja niitä juttujahan riittäisi. Esim. yläkerrasta löytyvään Eläinystäväni -messuilla ei taidettu ehtiä sviime vuonna edes piipahtamaan!

Aiemmin näiden messujen yhteydessä on usein ollut myös käsityömessujen puoli, mikä teki tietenkin messuista meikäläisen näkökulmasta erityisen joo jeessit ja mainiot. Tänä vuonna niitä ei kuitenkaan ole, mutta ei hätä ole tämän näköinen! Nimittäin osallistujalistaa kun katselin, niin kappas, siellä on montakin kankaita(kin) myyvää putiikkia. Laitoinkin mailia kaikille firmoille joilla mun tiedon mukaan on ainakin jonkin verran kangasmyyntiäkin, ja kysyin että tuleeko kankaita mukaan. Ja kuulkaas, aika monella tulee! Että vapise sinä jo valmiiksi hoikka lompakkoni, käsityömessuttomuus ei ole este, eikä varmaan edes se hidaste! Eli:


KANKAITA/LANKAA:
  • Story of Roo (6e40, mukana kuulemma kunnon valikoima ja tarjoushinnoin)
  • Taival clothing (6e31, mukana on pieni erä sekä uuden malliston että vanhan malliston kankaita)
  • Ommellinen (6f20, kankaita mukana hyvä valikoima, myös uutuuskankaita)
  • Nuppu Print (6m29
  • Paapii (6d2)
  • Verson Puoti (6b48
  • Riemuli (6d11, loppuunmyynnin vuoksi luvassa kuulemma huimia tarjouksia kankaista!)
  • Naperonuttu (7c125, mukana pieni määrä valmispaloja)
Metsolalla (6b2) on yleensä ollut messuilla aina myös kangasmyyntiä ja luulen että nytkin on, heiltä en ole kuitenkaan saanut ainakaan vielä varmistusta. Samoin Aarrekid ei ole vielä vastannut, mutta aimmin heillä ei ole mun mielestä ollut kankaita messuilla mukana. Lisäksi kysyin Papulta ja Vimmalta, heillä ei ole kankaita mukana.

  • Lankaa jos haeskelee, kannattaa suunnata Adlibriksen osastolle (6m48). Ainakin heidän omasta Socki -sukkalangasta näytti olevan hyvä tarjouskin messuilla (5kerää/10€)
 
    Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla. Alkuperäinen kuva täältä

    Samalla kun kävin läpi mahdollisia kangasmyyjiä, tein myös listaa, mitä ostotarpeita meillä olisi näillä messuilla, millaista ohjelmaa on tarjolla ja mitkä olisi ehkä ne must see jutut meille. Ihan vaan jo senkin takia, että en ollenkaan usko, että ehdin siellä paikan päällä kiertämään vauvan ja kolmevuotiaan kanssa joka kulmaa tai pysähtyä tutkimaan aikatauluja. Kaikki näytteilleasettajat löydät täältä ja ohjelman täältä. Tässä siis vielä mun ja meidän listaa siitä mitkä muutoin on meidän perheen tärpit messuille osastojen ja ohjelman osalta.


    MEIDÄN PERHEEN TÄRPIT


    OSTOSLISTA:
    • Aurinkolasit kolmevuotiaalle 
    • Dippilusikka sormiruokailijalle
    • Squeasy Snacker -pullo myös sormiruokailijalle
    Ylläolevia katon ainakin seuraavilta osastoilta: Kotto (6n11), Ipanainen (6m30), Baby Idea (6n8), AT Lastenturva (6n2), Bebeliini (6h40) ja  Tiitiäinen ja Tyllerö (6h9).

    Lisäksi haussa on:
    • Mehujehu, kadonneen tilalle. Tietenkin Mehujehun osastolta (6b69)
    • Tarramonsterin alekoodi (6n19)
    • Kidday, eli lasten äänikirjaapplikaatio kiinnostaa hieman, sitä ehkä käydään tutkailemassa (6h78) 
    • Muumimaailman koju (6m60), joskos heillä olisi kesäksi jotain tarjousta
    • Hoplop (7d120) myös jos sattuisi olemaan tarjouksia 
    • Oppi ja Ilo (6f70), joskos tarttuisi jokin heidän erinomaisista tehtäväkirjoista mukaan
    Ja vielä messujen tarjoussivuston perusteella käyn tsekkaamassa ainakin:
    • Puiset leikkiruoat (2€/kpl) Emma's & Mama'sin kojulta (6f76)
    • Myrkyttömät Jovidecor -akryylimaalit (10€ värisarja) JOVI-askartelulta (6m89)
    • Softshellhaalarit Name itin kojulta (jossa kaikki tuotteet -30%) (6d48)


    OHJELMAA LAPSILLE (kaikkeen ei ehditä, mutta yritetään!!)
    • Käydään varmasti moikkaamassa poliisia ja katsomassa lähempää poliisiautoa/-mopoa. Sakot ja niiden antaminen on nyt leikeissä in, yleensä leikissä ajetaan ylinopeutta ja heitetään saadut sakot pois.
    • Lasten liikennekaupunki pitänee käydä testaamassa
    • Pomppulinna/karuselli, jos sattuu että ei olisi pahat jonot
    • Satuhahmokulkue, se oli viimeksi hitti! 
    • Kikattavan Kakkiaisen Disco Vekarat lavalla lauantaina klo 12:00
    • Funky monkey club -muskari Vekarat lavalla lauantaina klo 16:00
    • Ihan kuin oikea satama -näyttely Hupicon alueella (7m150 ja 7m140)
    • Ruffle Armyn jättisaippuakuplaesitys! Esikoinen tulee sekoamaan! Lauantaina 15:40 (7c101)

    OHJELMAA AIKUISILLE (yritän päästä edes hetkeksi kuuntelemaan):
    • Keynote: Tue lapsen itsetuntoa ja hyvinvointia Neuvola lavalla la klo 14:00 
    • Simppeliä sormiruokailua, eli Marjutia moikkaamaan Neuvola lavalle klo 16:30

    HUOLTOPISTEET:
    • Imetys tuki ry:n imetyspiste (6p8)
    • Liberon vaippavarikko (6r30)
    • TwoDads-eväsparki (pyritään pärjäämään ruokapuoli omin eväin)


    Messujen rauhallisempaa pöhinää vuodelta 2016
    Ja sitten se arvonta!

    Eli, sain myös arvottavaksi teidän lukijoiden kesken messulippuja, lippuja on yhteensä kolme, joten tehdääs nyt sillä lailla, että arvon joka somekanavalla yhden. Eli yhden täällä blogissa, yhden Instagramin puolella ja yhden Facebookissa. Tervetuloa osallistumaan vaikka jokaiseen arvontaan! Liput ovat sähköisessä muodossa, joten voittajalle lippu kilahtaa sähköpostiin. 


    Ja siis, messuthan ovat jo tällä viikolla, joten pistetääs nopeasti arpoen! Täällä blogissa voi siis voittaa yhden lipun. 

    Ja koska on kyse lapsimessuista, kolmevuotias auttoi mua osallistumiskysymyksen keksimisessä. Kaikki vastaukset ovat (luullakseni, heh) oikeita!! Eli, osallistu arvontaan vastaamalla kommentteihin että

    Miksi aulot (=autot) ajaa väärällä tiellä?

    Ja HUOM! Koska aikataulu on nopea, laita mukaan toimiva sähköpostiosoite (jos ei esim. profiilista sitä löydy), niin saan voittajan ajoissa kiinni.

    Arvonta alkaa nyt, ja päättyy jo keskiviikkona 18.4. klo 12:00. Onnea arvontaan!!


    -hanne

    KUPLIA JA DINOSAURUKSIA [alekoodi]

    $
    0
    0


    (yhteistyössä Ommelkuplan kanssa)

    Tekemäni empiirisen tutkimuksen pohjalta voin kertoa, että ylläoleva kuva on tarkin mahdollinen, mitä on mahdollista saada kahdesta pojasta, joiden päälle puhalletaan saippuakuplia. Ja toisen empiirisen tutkimukseni pohjalta voin myös sanoa, että ompelumerkit* on yks semmonen hiljattain löytämäni juttu, millä saa ihan todella pienellä vaivalla omasta mielestäni todella paljon jujua ja fiilistä vaatteeseen.

    Ja oonkin tässä viimeaikoina vähän noita ompelumerkkejä hamstrannut. Se eilen tein -saumamerkki on mulla yhä tilaamatta, mutta kun sain mahdollisuuden saada Ommelkuplan kankaita ommeltavaksi, niin halusin ehdottomasti myös noita superhienoja keinonahkaisia merkkejä. Varsinkin noi Vuorisaurusmerkit! En kestä! Tarkoitus oli joka tapauksessa ommella esikoiselle softshell -takki, mutta kun näin nuo dinomerkit niin no, tavallaan ompelin tuon kuopuksen softshelltakin ihan vaan siksi, että sain idean että oisko hauska jos molemmilla olis takit, ihan erilaiset muuten, mutta värit menis hauskasti ristiin, molemmissa olisi huppu vuoritettu upealla upealla Ommelkuplan Vuorisaurus -kankaalla (tällä hetkellä verkkokaupasta valitettavasti loppu, tulossa on kyllä kuulemma lisää pian!) ja sit vielä noi dino-ompelumerkit. Niin pakko oli ottaa työn alle ja aika ihanat niistä kyllä tuli!






    Mahtaakohan Ommelkupla olla teille jo tuttu, siis ihan firmana, eikä pelkästään siihen sellaiseen ihanaan ompelukoomaan vajoamisena, heh. Ommelkupla on pieni ja uudehko Tamperelainen yritys jonka valikoimasta löytyy Öko-Tex Standardin omaavia kankaita, resoria, tupsuja, kaavoja ja tietenkin noita ompelumerkkejäkin. Ompelukupla lipui mun tietoisuuteen jo jokin aika sitten, kun näin ensi kerran kuvia tuosta ylläkin vähän näkyvästä, maalauksellisesta Vuorisauruskankaasta. Se oli kyllä rakkautta ensisilmäyksellä! Tykästyin kovasti myös tuohon Kuplat -kankaaseen, sekä kuosina että teemana. Yritin saada valokuvaan näkymään molempien kankaiden valtaisan värisävyjen määrän, mutta ei ne oikein kuvana toistu. Mielenkiinnolla odotan mm. vähän myöhemmin ilmestyvää Kivikokoelma -kangasta. Aihe kun on tuttu ja löytyy yleensä joka ulkoilun jälkeen isomman poikasen taskusta.

    Niin ja lycraakin on tulossa ennakkomyyntiin reilun viikon päästä, vink vink!

    Sain jaettavaksi teille myös 10% alennuskoodin!Koodilla EILENTEIN10 saa alennuksen koko valikoimasta, eikä ole vähimmäistilausmäärää. Koodi on voimassa 17.5. asti. (Muokattu voimassaolopäivä, meni väärin sekä päivä että kuu :D)




    Niin ja vaatteista vielä sen verran, että pienemmälle tein tommosen vielä hieman reilun vaunuhupparin koossa 74. Siinä kaavana on Ommelkuplan oma kaava Isohuppu, joskin muokkasin kaavaan taskut. Ja isommalle tein Ottobren hieman modatulla Trick kaavalla kesäpöksyt, ja kerrankin ihan just oikeaan hetkeen valmistui nämä, nimittäin nythän siellä on KESÄ!!! Takkien kaavat on myös Ottobresta, mutta en mitenkään saa nyt nimiä päähän, voin tarvittaessa nekin nimet kaivella. 

    Nyt vois vaikka vetäistä kuplahousut jalkaan ja mennä pihalle puhaltemaan saippuakuplia! Mukavaista ihanaista pitkää viikonloppua ja äitienpäivää!

    -hanne

    HELPPO JA HELPOMPI VALEAMPIAISENPESÄ [ohje]

    $
    0
    0





    Huomasinpas facesta tässä taannoin, että tädilläni on ampiaispulma parvekkeella. Oltiin sattumalta tapaamassa piahkoin yo-juhlien merkeissä, niin päätinpäs laittaa virkaten. Kuulemma nämä toimii? Ja kun en osannut päättää kokoa, tein ensin yhden kaksinkertaisella langalla, sitten toisen samalla ohjeella ja yksinkertaisella langalla, ja nyt kokeilumielessä vähän myöhemmin vielä yhden matonkuteella. Ettei jäisi silleen puolitiehen tämä homma!

    Sitten toissa viikonloppuna ihanassa Ommelissa törmäsin ihanaan Inkaan, ja sain hetken rupattelun myötä tietää, että en ole ainut joka toisinaan googlaa jonkun oman ohjeensa/kässäilynsä kun miettii että mites se nyt tulikaan tehtyä/on järkevä tehdä, heh! Joten sen tiedon rohkaisemana, tässäpä sitten nämäkin ohjeet tänne muistiin ja jakoon!

    Nämä valmistuvat nopsasti, matonkudeversio ihan supernopeasti, mutta lankaisiakin virkkaa illassa helposti muutaman! 

    Valeampiaispesä villalangasta virkaten


    Lanka: meleerattu harmaa seiskaveikka. Kaksinkertaisella langalla virkattuun pesään menekki noin 30g, yksinkertaiseen noin 15g
    Koukku: Kaksinkertaisella langalla virkaten nro 5, yksinkertaisella nro 3,5 (tai käsialan mukaan)
    Koko: Kaksinkertaisella langalla virkattuna korkeus noin 12 cm, leveys noin 8 cm. Yksinkertaisella langalla korkeus noin 9 cm ja leveys noin 6 cm

    Lisäksi tarvitaan täytettä, esimerkiksi sanomalehti, kahvipaketti tai saumurijäte toimii hyvin.

    Aloitus: Tee langasta lenkki (ns.  magic ring aloitus, ohje esim. täällä) ja virkkaa lenkkiin 6 kiinteää silmukkaa. Kiristä lenkki tiukaksi ja sulje kierros piilosilmukalla ensimmäiseen kiinteään silmukkaan. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa. 

    1. krs: Virkkaa jokaiseen kiinteään silmukkaan 2 pylvästä. Sulje kierros piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
    2. ja 3.  krs: Virkkaa *1 pylväs yhteen pyvääseen, virkkaa 2 pylvästä yhteen pylvääseen*, toista *-* koko kierroksen ajan. Sulje kierros piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa
    4. -8. krs: Virkkaa 1 pylväs jokaiseen pylvääseen. Sulje kierros piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
    9. krs: (kavennuskierros) Virkkaa *3 pylvästä (yksi pylväs aina yhteen pylvääseen), jätä 1 pylväs välistä*, toista *-* koko kierros. Sulje kierros piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
    10. krs: (kavennuskierros) Virkkaa *2 pylvästä (yksi pylväs aina yhteen pylvääseen), jätä 1 pylväs välistä*, toista *-* koko kierros. Sulje kierros piilosilmukalla.

    Täytä tässä kohtaa työ esimerkiksi kangassilpulla.

    Lopetus: Virkkaa 1 kiinteä silmukka jokatoiseen pylvääseen. Jatka näin kunnes täyttöaukko on suurinpiirtein kiinni. Katkaise lanka mutta jätä pitkä häntä ripustusnarun virkkaamiseen ja päättelyyn. Pujottele langalla muutaman kerran auko kunnolla kiinni. 

    Ripustusnaruksi riittänee villalankapätkäkin, mutta varsinkin jos pesä on virkattu kaksinkertaisella langalla, on tässä kohtaa helppo erottaa langat toisistaan ja virkata kummallakin vähän tukevammat nauhat ripustamista varten.


    Huom. tässä pesässä täytteenä on paksua pakkausmuovia, mutta lukija vinkkasi että linnut saattavat nokkia muovia pesästä. Jos siis pesä on jossain minne pääsee linnutkin, voi muovitäyte olla linnuille vaaraksi!

     

    Valeampiaispesä matonkuteesta virkaten


    Lanka: Meleeratun harmaa ontelokude, menekki noin 50g
    Koukku: nro 8, tai käsialan mukaan
    Koko: Korkeus noin 10 cm ja leveys noin 8 cm

    Aloitus: Tee langasta lenkki (ns.  magic ring aloitus, ohje esim. täällä) ja virkkaa lenkkiin 6 kiinteää silmukkaa. Kiristä lenkki tiukaksi ja sulje kierros piilosilmukalla ensimmäiseen kiinteään silmukkaan. Virkkaa3  ketjusilmukkaa.

    1. krs: Virkkaa jokaiseen kiinteään silmukkaan 2 pylvästä. Sulje kierros piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
    2. ja 3. krs: Virkkaa 1 pylväs jokaiseen pylvääseen. Sulje kierros piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
    4. krs: (kavennuskierros) Virkkaa *1 pylväs yhteen pylvääseen, jätä 1 pylväs välistä*. Toista *-* koko kierros. Sulje kierros piilosilmukalla. 

    Kuteesta virkattu pesä on niin tukeva, että sitä ei tarvitse erikseen täyttää. Se pysyy kyllä muodossaan!

    Lopetus: Virkkaa 1 kiinteäsilmukka joka toiseen pylvääseen. Jatka, kunnes täyttöaukko on suurinpirrtein kiinni. Katkaise lanka, mutta jätä pitkä häntä ripustusnarua varten. Pujottele kuteella muutaman kerran auko kunnolla kiinni. Vedä virkkuukoukun avulla kuteen pää pesän sisään ja sivusta ulos. Tee kuteeseen paksu solmu ja verä ripustuslenkistä solmu pesän sisään. 


    Ripusta roikkumaan! Vapiskaa ampparit, tää paikka on jo varattu!




    -Hanne

    NYT REPPU JUPISET!

    $
    0
    0


    Tervehdys pitkähköksi venyneen kesätauon jälkeen! Useampaakin postausta oon aloitellut pitkin loppukesää, mutta vasta nyt kun lueskelin oman graduaiheeni keksimisen tueksi ja inspiraation lähteeksi uunituoretta väitöskirjaa neuloblogeista, tuli tarve saada oikeasti elämää taas tänne eilen tein puolellekin. Olkoonkin, että tämä haiskahtaa pahasti sen graduaiheen päättämisen välttelyltä! Mitään en myönnä!

    Tämän em. väitöskirjan viiden vuoden välein (2008 ja 2013) tehdyn kyselyn tuloksista väläyteltiin, että blogien suurin kukoistuaika olisi ohi. Ehkä näin onkin? Vai onko muoto jotenkin muuttumassa? Ainakin oma blogini on muuttunut, mutta se nyt on ehkä vain luonnollista, yhden ihmisen tarinan muutos. Mitään blogien suoranaista korvaajaa en myöskään oo löytänyt, siis jotain paikkaa missä samalla tavalla olisi ideat ja ohjeet tallennettuna ja samalla jaossa. Siis perusteellisemmin kuin vaikkapa instassa, helpommin löydettävissä kuin facen ryhmissä ja näppärämmin selattavana kuin youtube -videoilla. Ravelryn tyyppiset ryhmät on toki yksi...Onko? En tiedä. Ehkä mun pitää tutkia tätä! Minne kässääjät tallettaa tekeleensä? No, meikäläisen Eilen tein on edelleen mitä on, vaikkakin harvakseen päivittyen. Ja viimeksi toissapäivänä sieltä (täältä) tarkistelin mittoja, joita ei mulla missään muualla ole ylhäällä, heh! Musta tuntuu, että niin kauan kuin teen käsitöitä, en voi kokonaan lopettaa blogaamista, koska sitten en koskaan laita mitään mihinkään talteen. Ja sit harmittaa kun arvon uusiksi toimivia mittoja/materiaaleja/tekniikoita.

    Ja siiiiis, aasinsiltana itse aiheeseen, näitä tarkistelemiani mittoja tarvin reppuun, jonka alustavasta suunnitelmasta poiketen toteutinkin lähes täysin samalla tavalla, kuin ihanan ihanan joutsenreppuni, jonka tein ohjeineen pari vuotta sitten. Sekin reppu on vielä hengissä, mutta hieman huoltoa vailla. Ja kun Jokke jäi nyt vuorostaan kotiin vauvelssonin (no okei yksivuotiaan) kanssa ja mä vapauduin takas koulunpenkille, tuli selkee tarve uudelle repulle, tietenkin.







    Kankaan sukelsin Eurokankaan palalaareista, tämä on jotain verhoilukangasta, paksua, jämäkkää ja aika karheaakin. Ja valtavan kaunista! Jokke on varaillut kankaanjämää itselleen johonkin laukkujutskaan, koska kangas on vaan kerrassaan ajattoman tyylikästä. Repun vuorikankaasta järjestin muuten Instagramin storyssaäänestyksen, vaihtoehtoina oli tämä kässäopeopintojeni ekana keväänä yhtenä kurssityönä värjäämäni ja painamani kangas ja sitten Vimman värikäs puuvilla. Äänestys oli tiukka, mutta noin 10% enemmistön tuella päädyin tähän origamikankaaseen. Onhan se jo syntytaustansakkin vuoksi sovelias koulureppuun!

    Parkkinahkaiset hihnat on Rustoopuorista jo ekan repun aikoihin ostettu, soljet on Hobby pointista, ja harmaa hihna Killinkosken nauhtatehtaan tehdasmyymälästä (menkää muuten ihmeessä käymään täällä jos satutte lähistölle!!!). Kankaan pintaan hinkkasin Fjällravenin mehiläisvaha/parafiinilla vähän kosteudensuojaa. Vuorin tuin tukikankaalla.

    Ainut isompi muokkaus aiempaan reppuun oli Fjällraveinin yhdestä repusta tuttu muunneltavuus, jossa reppuhihnat saa kiskaistua yhdeksi pitkäksi olkahihnaksi. No, ekalla käyttökerralla jouduin toteamaan että hihnasysteemi ei kuitenkaan tuollaisena toiminut, nauhat luistaa liiaksi kun repussa on enemmän painoa. Pitänee joku nepparihommeli vielä lisätä. 




    Sellaista siis! Luonnoksissa odottaa postauksen alkuja mekon muokkauksista ja niiden vaikutuksesta, taaperon ruokalapusta kaavoineen, koulutyönä parini kanssa tekemästäni sivustosta joustavien kankaiden ompelun tueksi sekä myös vähän tietoa vihdoin keväällä valmiiksi saamastani kandista, jossa tutkin inspiraatiota tuottavia tekijöitä käsityöllisissä blogipostauksissa. Varsinkin viimeinen näistä on sellainen jonka jakamista tänne teille odotan, oottehan te sitä tutkimusjoukkoa!

    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    -Hanne
    Viewing all 283 articles
    Browse latest View live