pyörämaniaa

July 7, 2012, 11:38 am

Mä oon varsin laiska pyöräilijä. Siltikin oli helppo innostua myynti-ilmoituksesta, jonka ystävä bongasi etsiessään vaimolleen pyörää. Ilmoituksen kaupattiin kahta Peugeotin Deauville -naistenpyörää, toinen -89 ja toinen -91 vuoden mallia, molemmat tehtaan avaamattomassa paketissa. Miettikää, näitä on jemmattu jossain tommoset parikyt vuotta, ilman että kukaan on edes avannut suojamuoveja. Eikä pyyntihintakaan ollut mun mielestä ollenkaan paha täysin uusista pyöristä. Pyörät lähti tilaukseen, toinen mulle, toinen ilmoituksen bonganneille ystäville.

Mun ihana Deauville on tuo -91 vuoden malli, se on vaaleansininen ja siinä lilat, varsin kasarit hieroglyfit. Ja löydön tehnyttä ystävää lainatakseni, se liikkuu niinkuin raketti.

Mä oon ihan pähkinöinä tästä.

Pojat kävi hakemassa meidän pyörät matkahuollosta tiistaina, pyörien lisäksi pojat toi pyöräpäipäissään myös varsin hyvät pyörien kokoamiseväät. Koska kai nyt! Varsin rattoisa pyörien kasausilta sujui vaimojen virkatessa ja miesten kootessa pyöriä.

Nyt sitten pitäis vielä vähän tuunailla tuota. Se toinen Deauville alkaa jo olla lyönnissä, mä tuun kitsastellen perässä. Ai että olis kiva iskee pyörään vaikka turkoosi tai pinkki Brooksin nahkasatula, samanväriset nahkaiset tankoteipit ja etutarakka, mutta kiva on myös voida maksaa laskut. Ehkä nyt alkuun tyydytään vaihtaan vaan jotkut veikeen väriset jarrukaapelit ja ehkä valkoiset renkaan. Ja valitettavasti ainakin muutaman kokeilun jälkeen nuo käppyräsarvet tuntui sen verran vierailta ajaa, että ne lähtee vaihtoon.

kuva: Brooks

No niin, tää meni nyt vähän off topic fiilistelyksi, mutta mä oon kyllä tästä niin innoissani! Harmi oli jättää pyörä Helsinkiin odottamaan, kun muuten pakattiin abouttiarallaa koko omaisuus autoon ja käännettiin nokka kohti etelä-pohjanmaata, sillä meillä on nyt LOMA! Mutta tähän pyöräasiaan palataan varmasti sitten syksymmällä, oottakaas vaan!

Ja ai niin, se raitarätin ohje tulee ihan kohtapian. On taas vaan vähän vaikea saada sanoiksi asti sitä, miten se rätti nyt sitten syntyikään.

-hanne

↧

raitarätti [ohje]

July 9, 2012, 7:53 am

≫ Next: Onnekkaat [ja kesälomapuuhaa]

≪ Previous: pyörämaniaa

Ja sitte raitarätin ohjetta! Tämä oli vähän verkkorättiä hitaampi projekti, ja jostain syystä tosi haasteellinen kirjoittaa auki. Pitäis varmaan hankkia joku koulutus tähän ohjeiden kirjoitteluun...Toivottavasti ohje on ymmärrettävä ja ilman sen suurempia virheitä!

Kun lähdin tekemään tätä rättiä, käytin aluksi ohjeena mahtavan Circus Parade -viltin ohjetta, mutta jostain syystä löysinkin yhtäkkiä itseni virkkaamasta jotain aivan muuta. Tutkimattomat ovat virkkaajan tiet. Tääkin oli vähän tällainen pura-tee-pura-tee -projekti, kun piti niin yrittää kikkailla. Ihan simppeli malli tämä sitten lopuksi oli, kunhan keksin miten haluun sen tehdä.

Ohje Raita rättiin

Lanka: Blend Bamboo

Koukku: nro 3

Menekki: noin 40 g

Koko: 25cm leveä, 20cm korkea

Virkkaa 72 kjs kohtuu rennolla otteella, ettei ensimmäinen kierros ala kiristämään

1. krs: (mä virkkasin kaikki silmukat tästä eteenpäin aina kahden langan ali) tee pylväs neljänteen ketjusilmukkaan koukusta laskettuna. Virkkaa vielä 2 pylvästä siten, että virkkaat aina 1 p yhteen ketjusilmukkaan. Jätä kaksi kjs:sää väliin, tee 1 ps kolmanteen kjs:sään (tästä muodostuu pylvässarjan viimeinen "pylväs", sekä porrasmainen reuna). Jatka kierrosta virkkaamalla *3 kjs, virkkaa 3 p seuraaviin ketjusilmukoihin, jätä väliin 2 kjs ja tee 1 ps kolmanteen ketjusilmukkaan*. Toista kunnes olet viimeisessä pylvässarjassa. Virkkaa viimeinen pylvässarja: 3 kjs, 2 p kahteen seuraavaan ketjusilmukkaa ja kolmas pylväs reunimmaiseen (ensimmäiseen) ketjusilmukkaan. Virkkaa 3 kjs, käänny [kuva 1].

2. krs: virkkaa 2 p (aina 1 pylväs yhden edellisen kierroksen pylvään päälle) [kuva 2], 3kjs ja kiinnitä nämä ketjusilmukat "pylvääksi" piilosilmukalla edellisen kierroksen pylvässärjan viimeisen pylvään päälle, "kulmakohtaan" [kuvat 3 ja 4]. Jatka koko kierros *virkkaa 3 pylvästä (aina 1 pylväs yhden edellisen kierroksen pylvään päälle), 3 kjs, 1 ps edellisen kierroksen pylvässarjan viimeisen pylvään päälle* toista koko kierros kunnes olet viimeisessä pylvässarjassa. Tee alkuun kuten aiemmin (3 pylvästä), mutta ketjusilmukoiden sijaan tee vielä 1 pylväs. Vaihda väri.

3. krs: *virkkaa 3 kjs [kuva 7], 3 pylvästä (1 p aina yhden edellisen kierroksen pylvään päälle), 1 ps edellisen kierroksen pylvässarjan korkeimpaan kulmakohtaan, kuten kuvassa 8* toista koko kierros. 3 kjs, käänny.

4. krs: 2 pylvästä, 3 kjs, 1 ps edellisen kierroksen pylvässärjan viimeisen pylvään päälle, "kulmakohtaan". *3 pylvästä, 3 kjs, 1ps* toista koko kierros. Vaihda väri.

Jatka nyt rättiä halutun korkuiseksi toistaen kierroksia 3. ja 4. Tee lisäksi joka 7. kierros alla olevan ohjeen mukaan 3. kierroksen ohjeen sijaan.

Raidan siirto

Ettei rätistä tulisi suunnikasta, täytyy raidan aloituskohtaa ja lopetuskohtaa siirää joka seitsemännen kierroksen alussa ja lopussa hieman oikealle:

7. krs: koukkaa langankierto koukulle 5. ja 6. kierrosten välistä, reunasta. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa [kuva 5] (minä tein nämä silmukat kaksinkertaisella langalla, niin aloituslankaa tuli samalla jo vähän pääteltyä). Virkkaa sitten vielä toiset 3 kjs (= ensimmäinen pylväs). Tee 1 pylväs neljänteen ketjusilmukkaan koukusta laskettuna, tee vielä 2 pylvästä kahteen seuraavaan ketjusilmukkaan, 1 ps edellisen kierroksen pylväsryhmän korkeimpaan kulmakohtaan [kuva 6]. Jatka kierrosta kuten kierroksella kolme: *3 kjs, 3 pylvästä, 1 ps edellisen kierroksen pylvässarjan korkeimpaan kulmakohtaan.* Kierroksen lopussa tehdään 7. kierroksesta hieman lyhyempi siten, että toiseksi viimeisen pylväsryhmän lopuksi tehdään 3 kjs, ja käännytään, jolloin viimeinen pylväsryhmä jätetään virkkaamatta kuten kuvassa 1. ja 2.

Viimeistely

Päättele langat todella hyvin. Rätti on kovalla kulutuksella, joten langanpäät lähteekin helposti karkailemaan esiin. Mä päättelin aina mahdollisimman pitkän pätkän, joten karkaillut päät voi sitten vaan napsaista pois.

Virkkaa sitten vielä rätin reunoja pitkin kierroksen verran kiinteitä silmukoita. Se auttaa rättiä pysymään paremmin muodossaan käytön aikana.

Siinäpä se.

Ja ai niin! Rätti/lanka -arvonta päättyy 11.7. eli ihan just kohta. Vielä ehtii osallistua!

-hanne

↧

Onnekkaat [ja kesälomapuuhaa]

July 12, 2012, 5:32 am

≫ Next: vuosi sitten

≪ Previous: raitarätti [ohje]

Eilen Tein ensimmäinen arvonta on suoritettu!
Valtava kiitos kaikille osallistujille, teitä oli ainakin miljoona! Ja vielä isompi kiitos ihanista kommenteista, jotka kaikki on luettu ja mieleen lämmöllä painettu. Voittajia pyydetään olemaan yhteydessä, niin että saadaan palkinnot postiin!

Raita -rätin voitti Alice, joka kirjoitti:

"Kiitos ihanasta blogista, joka inspiroi vähän vähemmänkin harrastunutta käyttämään luovuttaan:) Raitarätti ois mun tutkassa tässä kisassa. Ja kahdella arvalla, kun bloglovinin kautta seurailen!"

Verkko -rätin voitti Värittäjä, joka kirjoitti:

"Verkkorätti ja kahdella arvalla. Löysin blogin juuri Kerän fb:n kautta. Mahtavuutta, kiitos inspiroivasta blogista!"

Ja kaikkien osallistujien kesken arvottu lankasetti osui Keskeneräisyyksiä -blogin Jennylle, Jenny kirjoitti:

"Kolmella arvalla ristikkorätin arvonnassa mukana!"

Onnea voittajille!

Laittakaas mulle yhteystietoja tuonne sivupalkin mailiosoitteeseen!

Ja ai niin. Monet kyseli mistä Blend Bamboo -lankaa saisi, sitä kieltämättä tulee harvemmin vastaan. Helsingistä sitä saa siis Lankamaailmasta, ja kotoa käsin ainaski Titityyn nettikaupasta.

Sitten on vielä pakko jakaa meidän toisen kesälomaviikon saldoa ja tunnelmia. On ollut nimittäin erittäin mukava viikko! Mä oon tällä viikolla...

...kokeillut ekaa kertaa betonitöiden tekemistä...

...innostunut ajatuksesta, että voisin tehdä itse korviksia (rahan menoa lukuunottamatta muuta en ole saanut vielä aikaiseksi tämän eteen)...

...käynyt ekaa kertaa Kauhavan Kangas-aitan myymälässä (jonne unohdin ottaa kameran, siksi Instagram...pahoittelen :) ja jonne menen kyllä uusiksikin...

...Kangas-aitasta mukaan tarttui varsin veikkeää lankaa, minkä myötä onkin tullut virkattua kesäkassia (ohjetta laitan sitten myöhemmin kunhan saan valmiiksi asti)...

...ja sitten oon virkannut vielä vähän lisääkin...

...ja ihaillut Joken mahtaisaa pyöräprojektia, josta siitäkin ehkä lisää myöhemmin.

Lisäksi oon juossut kolme kertaa kiinni ulos karanneen Unto-kissamme, viettänyt paljon aikaa mahtavassa seurassa, syönyt (ja juonut) paljon ja nukkunut (ihanan) liian pitkään joka aamu. Tänään pitäisi käydä vielä telttaostoksilla, sillä huomenna me pakataan kimpsut ja kampsut ja lähetään Ilosaarirockiin!

Voi että mä tykkään kesälomasta!

-hanne

↧

vuosi sitten

July 22, 2012, 10:23 am

≫ Next: kantapään kautta betoniin

≪ Previous: Onnekkaat [ja kesälomapuuhaa]

kuva: Netta-Natalia, Likainen parketti

Tasan vuosi sitten oli meidän häiden aatto. Taisipa olla silloin hieman vauhdikkaampaa, kun me viime hetkillä vielä tehtiin kaikkea sellaista mitä ei kannattaisi missään nimessä viimehetkille jättää. Mutta hyvät häät saatiin pystyyn, ja kaikin puolin mukava(t) päivä(t) vietettiin. Vaikka oon mä kyllä nauttinut tästäkin, kun tänään koko päivän työläin puuha on ollut kuivumassa olleiden betonitöiden tsekkaus. Oi loma loma.

Ja häistä puheen olleen, Ellit.fi on tehnyt jutun hääjuhlatilan koristeluista, siellä vilahtaa myös kovin tutunnäköiset kemut.

Nyt me lähetään pariksi päivää mökkeilemään ja hääpäivää viettelemään, je!

kuva: Netta-Natalia, Likainen parketti

-hanne

↧

kantapään kautta betoniin

July 27, 2012, 3:41 am

≫ Next: hukkakaurastusta

≪ Previous: vuosi sitten

Joskus (lähes aina) sitä tulee lähdettyä soitellen sotaan. Siis käsityökokeiluihin. Pari googletusta materiaalista ja vaiheista, ja eiku kokeilemaan. Yllättäen nämä ei sitten aina heti onnistukkaan ekalla yrittämällä...Tämän epäkesän yhtenä tavoitteena oli kokeilla betonitöitä. Ja senhän tein. Tässä vähän tiivistelmää haalimistani tiedoista sekä siitä, miten mun pienen kokemuspohjan mukaan betonitöitä kannattaa ja ei kannata tehdä.

Ei näin:

- Äiti osoittaa jauhesangon "tuosta saa tehtyä betonia". Mietin hieman sekoitusvaiheessa, että eikös betonissa ollut hiekkaa mukana. Että onpa tosi sileää jauhetta. Kuivaneet työt olivat todella hienon värisiä ja sileitä, mutta lähtivät heti halkeilemaan. Jännä juttu, kun eikö betoni oo tosi kestävää? Äiti kysyy "no kai sä sekoitit siihen sementtiin hiekkaa?". Ai se oli SEMENTTIÄ. Niin just. Sementti ja betoni ei ole sama asia. Sementistä tulee betonia kun siihen sekoittaa hiekkaa. Pelkkä sementti ei ole kestävää. Kiitos. Uusiksi vaan.

- Haen Rauta Prismasta kuivabetonia, koska en usko itseeni tuossa sekoitteluhommassa. Ymmärrän sentäs kysyä, että eikös tämä nyt ole sellaista BETONIA, mihin tarvitsee sekoittaa VAIN vettä. Joo on se. Raahaan 25kg pussin kotiin ja avaa sen. Mikä pettymys. Nyt on kyllä hiekkaakin, mutta on myös kiviä. Siis oikein sellaisia sormenpään kokoisia kiven murikoita. Äh, mä halusin sileetä betonia. Valitan asiaa äidille. "No siis yleensähän betonitöissä käytetään hienobetonia, betonia on katos eri karkeuksisia." No joo, olinhan mä sen lukenut. Enpä nyt vaan ajatellut. Teen kuitenkin muutamat kokeilut tästä "rumasta betonista".

- Haen huomenna toisesta kaupasta myös HIENObetonia, taas 25kg. Nyt kysyn "eikös tähän tarvitse sekoittaa vain vettä, ja eikös tämä ole nyt nimenomaan hienobetonia?" Joo sanoo myyjäsetä. Raahaan taas säkin kotiin. Sanon äidille, että ostin nyt sitä hienobetonia, koska en halua noita kiviä tonne mun betoniin. "Ok, mut olishan ton voinut vaikka siivilöidä, et ois saanut ne isoimmat murikat pois?". No joo, niinpä niin. Tietenkin olis voinut, jos olisi TULLUT MIELEEN.

Ja se "ruma" karkeabetoni osoittautui muuten ihan hienoksi betoniksi sitten valmiina (kuvat yllä). Jos olis vaan malttanut odottaa pari päivää, niin olis huomannut senkin. Terveisin 50 kiloa betonia varastossa.

Ohjeita betonitöihin

Materiaalit:

Hienobetonia. Vinkkinä, että ainakin meidän rautakaupan betoneista S100 on karkeaa- ja S30 on hienobetonia. Näihin töihin meni ehkä noin 3-4 litraa betonijauhetta? Ja huom. Tämän postauksen työt on siis tehty nyt siitä karkeasta betonista!!
Vettä
Sekoitussanko
Kauha sekoittamista varten
Kumihanskat
Hengityssuojain
Ruokaöljyä/vaseliinia
Muotit valua varten ( kaksi ruukkua tai/ja raparperin lehti, hiekkaa, halutessasi kanaverkkoa)

Esivalmistelut

Betoni on hyvä valaa hetikohta sen sekoittamisen jälkeen. Siispä muotit kannattaa valmistella ja asetella valmiiksi ennen sekoituspuuhia.

Raparperilehtikulho:

Asettele muovin päälle kasa (kosteaa) hiekkaa, ja muotoile siitä halutun kokoinen kumpu. Tuo mun kumpu on tosi korkea, kun halusin kunnolla kaartuvan vadin.
Vuole raparperin lehden ruotopuolelta hieman pois korkeuta ruodosta (ettei se jätä liian syviä, rakennetta heikentäviä uria betoniin). Vuole myös varren tynkä sopivan lyhkäiseksi.
Aseta raparperin lehti hiekkakummun päälle, ruotopuoli ylöspäin.
Jos halua raparperikulhosta oikein kestävän, kannattaa betonin sisään valaa kanaverkkoa antamaan tukea. Itse en sitä tehnyt, mutta suositeltavaa se kai olisi...Leikkaa sopivan kokoinen verkon pala, jos sitä käytät.

Betonikulho:

Valkkaa kaksi kulhoa muotiksi. Vinkkejä muotin valintaan:

Kulhoista isomman pitäisi olla sen verran isompi, että kulhojen väliin jää ympäriinsä noin 2cm tyhjää.
Kulhojen irrottaminen lopuksi käy helpommin, jos kulhoissa on hieman päästöä, eli kulhot kapenevat pohjaa kohden.
Huomioi, että pienemmän kulhon kaikki ulkopuolen ja isomman kulhon kaikki sisäpinnan urat ja muodot jättävät valmiiseen kulhoon painaumat.
Muottimateriaaleiksi sopii kaikenlaiset muovi- ja lasipurkit ja kipot, tasapintaiset metallikulhot, puupinnat jne. Huokoisiin pintoihin betoni tarttuu tiukemmin kiinni, joten öljyä ne todella hyvin. Terrakottaruukut ei ilmeisesti sovi muoteiksi, niihin betoni jämähtää liian tiukasti kiinni. Tämän voi kuitenkin estää elmukelmu kerroksella pintojen päälle.

Että muotin saa rikkomatta irti betonin kuivutta, on hyvä öljytä ruokaöljyllä isomman kulhon sisäpinta ja pienemmän kulhon ulkopinta. Myös vaseliini käy. Öljyllä käsitelty pinta tekee betonin pinnasta hieman huokoisempaa, vaseliinista en vielä tiedä, kokeilut on vasta tuloillaan! Kerron sitte!

Betonin sekoitus ja valaminen

Betoni on parasta sekoittaa ulkona. Suosittelen käyttämään hengityssuojainta ja kumihanskoja! Kaada ämpäriin muutama litra betonia ja lisää sitten vettä hieman kerrallaan, sekoittaen aina hyvin välissä. Varo lisäämästä vettä liikaa, ettei betonista tule liian vellimäistä.

Nyrkkisääntönä on, että betoni on sopivaa, kun se on niin jäykkää että siitä saa muotoiltua kämmenelle pallon, mutta niin vetelää, että kättä ravistettaessa pallo menettää muotonsa.

Raparperikulho:
Kauho lehden päälle betonia noin 2-3cm kerros betonia. Reunoja kannattaa muotoilla käsin (kumihaskat käsissä!!). Varmista, että joka kohdassa on riittävän paksu kerros betonia. Lopuksi tasoita betonikeon päälle hieman tasaisempi kohta kulhon pohjaksi.

Betonikulho:
Kauho isomman kulhon pohjalle reilusti betonia. Paina sitten pienempi kulho betoniin, mahdollisimman keskelle. Ole tarkka, että pohja jää sopivan paksuiseksi, eli noin 2cm sekin. Mikäli pienempi kulho ei pysy paikallaan vaan nousee ylöspäin, voit laittaa siihen painoja. Lisää sitten vielä tarvittava määrä betonia kulhon reunojen väliin jäävään rakoon. Lopuksi ravistele ja kopistele hieman kulhoja, että betoni asettuu tasaisesti. Silottele betonin reunat jos haluat tasareunaisen kulhon.

Lopuksi pese lämpimällä vedellä sekoitusämpäri ja kauha hyvin, ettei betoni jämähdä niihin kiinni. Huom. ÄLÄ kaada betonivettä viemäriin. Se voi jämähtää sinnekin.

Kuivumisesta:

Kaikissa betoninvaluohjeissa käskettiin peittämään betonityöt muovilla, sillä betonin ei saa kuivua liian nopeasti. Mä tein kuitenkin valuhommat entisessä navetassa, jossa on varsin viileä ja kostea ilmasto. Niinpä jätin muopussit rohkeasti pois, ja ihan hyvin nuo onnistuivat ilmankin. Mutta kuten sanottu, yleensä niitä suositellaan käytettävän.

Hitaan kuivumisen takaamiseksi suihkuttele suihkupullolla betonitöiden päälle vettä pari kertaa päivässä. Jos työt on muovin alla, riittänee sellainen yleinen suihkaisu sinne pussiin sisään. Mutta koska mulla ei ollut työt muovipussissa, mä suihkuttelin töitä kolme kertaa päivässä ja suoraan töiden pinnalle. Anna töiden kuivua ainakin kaksi päivää, mielellään kolme tai neljäkin päivää. Mä annoin kulhojen kuivua varmuuden vuoksi melkein viikon ajan, että ne olivat varmasti pohjastakin kuivat. Raparperinlehti oli kuiva kolmessa päivässä.

Kun betoni on varmasti kuivaa (väri vaalenee), voi muotit irrottaa. Raparperin lehti lähti ihan kivasti pois, mutta ruotoa joutui jonkin verran nyppimään vielä pinseteillä urista. Kulhomuoteista isompi kulho lähti hyvinkin helposti, pienemmän kulhon eteen piti tehdä töitä. Jokke neuvoi vinkinksi pakottaa paineilmakompressorilla kulhon reunan ja betonin väliin ilmaa. Näin muotti irtosi hyvinkin helposti. Irtoamiseen vaikuttaa paljon muotin muoto ja materiaali. Muovimuotit saattaa kai joskus vähän venähtää niin, että ne ei lähde irti kuin rikkomalla.

Tarvittaessa pese valmis betonityö fairylla ja vedellä, jos pinta tuntuu öljyiseltä. Reunoja voi myös hioa karkealla hiekkapaperilla.

Harmittaa muuten, ettei tullut otettua tuosta raparperin lehdestä kuvaa silleen että se on mun sylissä. Siitä tuli nimittäin aika massiivinen, eikä se oikein hahmotu noista kuvista. Lehden pituus tyvestä kärkeen reilu 40cm. Nyt se koristaa Joken vanhempien mökin rantaa.

Mulla on tuolla nyt siis vielä kuivumassa muutama kokeilu, ne on tehty nyt sillä varsinaisella hienobetonilla. Ko. kokeilut on valettu aivan liian ohueksi, reunat ovat noin 1cm paksuja, joten saa nähdä piteneekö tästä mun "ei näin" -lista. Kiinnostaisi kovasti kokeilla myös kuitubetonia, josta voi tehdä ohuempia betonivaluja. Näihin siis palataan myöhemmin!

Mun käyttämiä tietolähteitä omien yritys-erehdys -kokeilujen lisäksi:

Kirja Betoni - hauska harrastus
Monet blogit hakusanoilla esim. "betonityöt" tai "betoniaskartelu", katso vaikka Puikko hukassa -blogi. Muita juttuja esim. Ellit.fi.
Äiti :)

-hanne

↧

hukkakaurastusta

July 29, 2012, 8:44 am

≫ Next: kesäkassi, koska vielä on kesä!

≪ Previous: kantapään kautta betoniin

Siitä tietää, että on alkanut jo vähän kaupunkilaistumaan, kun maatilan perushommat tuntuu sen verran jännittäviltä, että niistäkin pitää vääntää postausta :)

Tietoiskuna voinkin kertoa, että yllä oleva näky tähän aikaan vuodesta ei ole maalaisromanttista fiilistelyä luonnon helmassa, vaan hukkakauran etsimistä. Hukkakaura on rikkakasvi, joka leviää hanakasti ja on sitkeä poiskitkettävä. Pellot pitääkin ainakin tietyillä alueilla tarkistaa sen varalta, ihan vaan simppelisti edestakaisin kävellen. Jos hukkakauraa löytyy, se nyppäistään pois. Omalla tavallaan ihan jännää metsästystä, ja käy muuten ihan hyötyliikunnasta, kun kahlaa kumpparit jalassa vyötärölle asti ulottuvassa viljassa. Ja joo, voi siinä sitten samalla vähän fiilistelläkin, jos haluaa.

Mutta tarkkana siellä saa olla. Hukkakauraa ei nimittäin pitäisi tulla vastaan kun muutama yksittäinen kasvi, jos sitäkään, ja sitten siellä pellolla on kuitenkin aika monta niitä kaikkia muita kasveja. Hukkakaura on yleensä hieman korkeampi kuin muu kasvusto, tavalliseen kauraan verrattuna vähän harvempi ja siinä pitkät vihmat jyvän päässä. Ettei homma kävisi kuitenkaan liian helpoksi, kasvaa tavallinen kaurakin joskus hieman muita korkeammaksi. Kyllähän sitä nyt vähän haastetta pitää olla!

Nyt sitten tiedätte senkin :)

-hanne

↧

kesäkassi, koska vielä on kesä!

August 3, 2012, 2:22 am

≫ Next: betoniruukku

≪ Previous: hukkakaurastusta

Ehkä aavistus epätoivoa tuossa otsikossa? Esim. siksi koska mulla alkaa maanantaina työt? En myönnä! Tämä kassi syntyi jo loman alussa, mutta nahan löytäminen kahvoihin tuotti ongelmia, ja niinpä kassi jäi odottamaan valmistumistaan. Ja näköjään loman loppumista.

Valmis kassi on kuitenkin söpö ja silleen kätevä, että kun materiaalina oli melko paksu matonkude, painaa kassi tyhjänäkin tuollaisen 800 grammaa. Mutta pidän siitä silti. Ja jos kahvat toteuttaisikin hieman yksinkertaisemmin, vaikka vain virkkaamalla, tekisi tämän kassin helposti parissa tunnissakin.

Ja koska nyt ON vielä kesä, ollaan tässä kuvassa muuten lähdössä kohti Hämeenlinnan kesäteatteria, Sakepearen kootut theokset -esitystä, ja lähes hysteerisiä naurukohtauksia. Olipas mukava kesälomanpäätösreissu! Menkää tekin!

Virkattu kesäkassi

Materiaalit

matonkudetta 700-800g. Huom. mun käyttämä kude oli melko paksua, joten samalla ohjeella esim. Lilli ontelokudetta käyttämällä kassi jää pienemmäksi
virkkuukoukku nro 9 (tai riippuen kuteen paksuudesta)
nahkaa olkaimiin, mun olkaimiin tarvittiin kaksi 10 cm x 86 cm kokoista palaa, sekä pienet suikaleet viimeistelyyn
ompelukone, nuppineuloja
nahkarei'ittäjä
neula ja tukevaa lankaa
nahkaliimaa

Ohje

Laukku virkatataan pohjasta aloittaen. Virkkaa 16 ketjusilmukkaa.

1 krs: Virkkaa 3 ks toiseen silmukkaan koukusta laskettuna [kuva 1]. Ettei tähän syntyisi reikää, virkkaa ensin 2 silmukkaa kahden langan ali ja sitten vielä 1 silmukka yhden langan ali. Virkkaa 13 kiinteää silmukkaa (koukkaa silmukka yhden langan ali). Virkkaa toisessa päädyssä aloitussilmukkaan taas 3 ks [kuva 2]. Virkkaa aloitusketjun toiseen reunaan taas pitkin 13 ks (koukkaa taas silmukka vain yhden langan ali). Ensimmäinen kierros virkataan siis aloitusketjun ympärille.

2. krs: Virkkaa 3 silmukan ajan (päätykohta) aina 2 ks yhteen silmukkaan. Virkkaa 13 ks (koukkaa nyt aina kahden langan ali) [kuva 3]. Virkkaa taas päätyyn 3 silmukan ajan aina 2 ks yhteen silmukkaan. Virkkaa 13 ks.

3. krs: Virkkaa päätykohtaan [kuva 4] 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks yhteen silmukkaan, 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks. Virkkaa 13 ks. Virkkaa päädyssä taas kuten kierroksen alussa: 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks yhteen silmukkaan, 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks. Virkkaa 13 ks.

4. krs: Virkkaa (päätykohta) 1 ks, 1 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks, 1 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks, 1 ks, 2 ks yhteen silmukkaan. 13 ks, ja taas pääty kuten edellä: 1 ks, 1 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks, 1 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 1 ks, 1 ks, 2 ks yhteen silmukkaan. Nyt silmukoita pitäisi olla yhteensä 50.

5. krs: Virkkaa (päätykohta) 3 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 3 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 3 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 13 ks. Virkkaa toinen pääty samoin: 3 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 3 ks, 2 ks yhteen silmukkaan, 3 ks, 2 ks yhteen silmukkaan. Ja vielä sivun 13 ks. Nyt silmukoita on yhteensä 56.

6. - 16. krs: Virkkaa kassia rinkinä, aina 1 ks yhteen silmukkaan, ilman lisäyksiä. Reunat kääntyvät näiden kierrosten aikana ylöspäin ja kassi saa muotonsa.

17. krs: kavenna tällä kierroksella yhteensä 4 kertaa, jättämällä kavennuskohdassa 1 silmukka väliin. Jaa kavennukset tasaisesti siten, että kavenna molemmilla pitkillä sivuilla 2 silmukkaa. Omat kavennukseni tein pian päädyn "mutkan" jälkeen, ja toinen kavennuksen taas juuri ennen toista päätyä.

18. - 19. krs: Virkkaa kassia taas rinkinä, aina 1 ks yhteen silmukkaan, ilman lisäyksiä tai kavennuksia.

20. krs: Kavenna tällä kierroksella vielä yhteensä 2 silmukkaa jättämällä kassin molemmilla pitkillä sivuilla noin puolessa välissä 1 silmukka väliin. Muuten virkkaa aina 1 ks yhteen silmukkaan.

21. krs: Mulla oli tässä kohdin jo hämärtynyt kierroksen tarkka alku ja loppukohta. Näin ollen litistin kassi kaksinkerroin, ja arvioin sopivat kohdat kahvojen reijille. Silmukkamäärällisesti mun kassin kahvan aukot tehtiin näin: virkkaa päätyosuutta 11 ks. Tee sitten aukko virkkaamalla 2 kjs, jätä 2 ks väliin. Virkkaa 10 ks kahvojen väliin. Toinen aukko: virkkaa 2 kjs, jätä 2 ks väliin). Virkkaa toinen pääty taas 11 ks. Virkkaa kolmas aukko: 2 kjs, jätä 2 ks väliin. 10 ks taas kahvojen väliin ja neljäs aukko: 2 kjs, jätä 2 ks väliin. Aukkojen pitäisi olla nyt molemmilla puolilla, samoilla kohdilla.

22. - 23. krs: Virkkaa kassia taas rinkinä eteenpäin, aina 1 ks yhteen silmukkaan, ilman lisäyksiä tai kavennuksia. Päättele lanka hyvin.

Kahvat:

Mä halusin nahkaiset kahvat, vaikka niiden tekemisessä oli hieman kovempi homma. Nahan sain kierrätyskeskuksesta ostetusta, hieman kulahtaneen nahkatakin selkäkappaleista.

Leikkaa noin 86 cm x 10 cm kokoiset suikaleet (tai sen mittaiset kun kassiin haluat) ja taita ne kolmin kerroin pituussuunnassa. Kiinnitä nuppineuloilla sauman kohdasta, sillä nuppineulat jättävät nahkaan jäljen. Vaihda ompelukoneeseen paksu ompeluneula ja säädä tikkitiheys riittävän pitkäksi nahkaa ajatellen. Mulla taisi olla joku lähemmäs 4. Ompele kahvojen molemmat reunat, sekä päädyt. Mikäli nahka on kierrätysnahkaa, ja siinä on paksuja saumakohtia, kävelytä neula varovasti näistä kohdin läpi, ettei neula vioitu.

Pujota sitten kahvat kassin reikiin ja arvoi sopivat kohdat, mistä pistellä nahkasuikale kiinni. Pistelyn voi tehdä vain terävällä neulallakin, mutta homma käy huomattavasti helpommin, kun teet reiät valmiiksi. Mulla oli käytössä pienin rei'ittäjäkoko. Pujoja hihnat takaisin paikoilleen.

Pujottele neulalla kestävää lankaa rei'istä yli ja ali läpi, ja kiristä lanka niin että nahkahihnan pää rypyttyy.

Pidä lanka kireänä (että rypyt säilyvät), ja pujota lanka kahvan toisiin reikiin. Pujottele jälleen rei'istä yli ali ja kiristä niin että kahva rypyttyy tältäkin puolelta.

Pistele sitten vielä useaan kertaan lanka kahvan sekä kahvan hännänpään läpi niin, että kahvan pää kiinnittyy tukevasti kiinni.

Kun kahva on saatu paikolleen ja ryppyyn, viimeistellään vielä äsken tehty saumakohta piiloon. Leikkaa nahasta noin 1 cm leveä suikale, joka on niin pitkä, että se yltää kahvan ympäri kahteen kertaan. Levitä suikaleelle kangasliimaa, ja liimaa se paikalleen niin, että se peittää kokonaan sauman ja kahvan hännänpään kokonaan. Kiristä suikale hyvin niin, että kahva pysyy hyvin rypytettynä.

Kun liima on kuivunut, heitä kassi olalle ja nauti kesästä vielä niin kauan aikaa kuin ehdit!

-hanne

↧

betoniruukku

August 5, 2012, 3:50 am

≫ Next: Suomi!

≪ Previous: kesäkassi, koska vielä on kesä!

Tässäpä lisää taannoisen betonisekoilun tuloksia. Tämä betoniruukku on nyt siis tehty siitä HIENObetonista, ja muotti (lasten muoviämpäri) on voideltu öljyn sijaan vaselinille. Pinnasta tuli huomattavasti vähemmän huokoinen, kuin öljyllä liukastetulla muotilla tehdyn betonin pinnasta. Ai että! Ruukku hakee meillä vielä paikkaansa, mutta pidän siitä jo nyt kovasti.

Nuo tummentumat ruukun pinnassa tuli muuten ilmeisesti siitä, etten pessyt muottia ennen käyttöä erityisen hyvin mullasta. Hups.

Mä oon nyt kyllä ihan betonihurahtanut, kokeilkaa ilmeessä! Nää betonihommat on selvästi sellaisia to be continued -juttuja!

Eli älkää missään nimessä kokeilko, jos on muutenkin liian vähän aikaa. Ja tilaa :)

-hanne

↧

Suomi!

August 10, 2012, 1:41 am

≫ Next: rättihommia

≪ Previous: betoniruukku

Kun esittelin tämän Jokelle, sen ensimmäinen kommentti taisi olla "no hyi". No ehkä tämä on hieman yliamupuva, myönnän. Mutta jos on lähdössä vuodeksi ulkomaille elämään ja yrittämään, niin silloin kaikki yltiöisänmaallisetkin jutut on ehdottoman kivoja, melkein tyylikkäitäkin. Eikös? Ja minähän siis pysyttelen tiukasti suomessa, vekkipussukka lähti lahjaksi kaverille, sisällään Sisua, xylitolia, Fazerin sinistä sun muuta tuiki tarpeellista maailman matkaajalle.

Pussukka on tehty mukaillen Hipun erinomaista ohjetta vekkipussukan tekoon. Tämä sinivalkoinen versio on noin 25 cm leveä tuosta pussikohdasta, vetoketju on taas 18 cm mittainen. Vuorikangas on suomenlipun sinistä Venezia-vuorikangasta, ja kaikki kankaat on vahvistettu tukevalla puuvillaliimakankaalla.

Laitan pussukkaan nyt jälkeenpäin vielä sisälle kiinnitettävän rannehihnankin, sillä saajalla oli suunnitelmissa mennä kovaa tämä kädessään Australian yössä.

-hanne

↧

rättihommia

August 15, 2012, 9:56 am

≫ Next: what, korviksia?

≪ Previous: Suomi!

...taas, mutta tällä kertaa meille omaksi. Joskus tammikuussa tehty bambuinen tähtirätti alkoi jo kovin kyllästyttää, joskin uskomatonta kyllä, se on ahkerasta käytöstä huolimatta säilyttänyt kiitettävällä tavalla värinsä, muotonsa ja hajuttomuutensa. Kysyin tuolta perheen toiselta ihmiseltä mielipidettä uuden rättin väri- ja kuviointimaailmaan. Toiveena oli rätti, jossa olisi yksi kolmasosa mustaa ja loput harmaata, eikä mitään muuta. Siis varsinainen väriläiskä keittiöön!

Rätti syntyi kahdessa illassa, joskin näiden kahden illan välillä oli melkein kaksi kuukautta. Hups. Siinä se kuitenkin nyt on. Tehtynä jälleen hyväksi rättilangaksi todetusta Blend Bamboo langasta, rehdisti pylväitä virkkaamalla. Rätti on tällä kertaa abouttiarallaa 26 cm leveä ja 19 cm korkea. Yhdessä rivissä on 50 pylvästä, reunojen ympäri virkkasin kiinteitä silmukoita kerroksen siistimään reunoja ja tuomaan ryhtiä.

Mulla on meneillään muuten tärkeä testi. Yritän selvittää kuinka pienessä ajassa ihminen pystyy katsomaan televisiosarjan 8 ensimmäistä tuotantokauta niin, että käy kuitenkin samalla töissä, ruokkii kissat ja kirjoittaa vähän blogia. Voin kertoa, että kohtuullisen nopeasti, ainakin tähän asti! Katotaan kestääkö kisakunto loppuun asti. Mut sitten kenenkään muun ei tarvitse enää testata tätä! Onneksi telkkaria katsellessa voi yhtäaikaa testata kaikkee muutakin, kuten vaikka uusia lankoja ja korvisten tekoa.

Palataan siis pian tulosten kera!

-hanne

↧

what, korviksia?

August 21, 2012, 1:28 pm

≫ Next: what, korviksia? [osa 2]

≪ Previous: rättihommia

Mulla ei oo näitä näkynyt sitten yläasteen. Tai no, jossain kohtaa mulla oli meneillään pieni venytysprojekti holkkeja varten, mutta se jäi kesken. En ole ollut siis korvakorutyttö. Paitsi että kesällä yhtäkkiä päätin, että semmonenhan musta tulee. Kai se on tää ikä mikä sen tekee, pitää kokeilla vähän rajojaan ja ettiä itteensä. Kyllähän te tiedätte.

Tilasin samalta istumalta itelleni jo aiemmin ihailemani Nousevan myrskyn kauniit Musta lintu -korvakorut. Hieman myöhemmin, matkalla Ilosaarirockiin, tajusin yhtäkkiä tarvitsevani ehdottomasti ja välttämättä toisetkin korvikset. Lomalaisen lahosta päästä ei kuitenkaan noussut idean ideaa kuuden tunnin ajomatkan aikana, joten tein siinä matkalla niin törkeät kopiot Modernin mummolan valtaisan ihanista Jonglööri -korvakoruista, että aivan hävettää. Yritän saada aikaiseksi tilattua Karnevaalikaupasta ne aidot ja alkuperäisetkin. Sittemmin on korviskokoelmani karttunut edelleen.

Noh, mut koko jutun pointti on se, että nyt mä voin tehdä myös koruja. Jee sille! Nahka oli helppo materiaali näin alkuun. Mm. Madam B.C. on useampaankin otteeseen tehnyt monenmoisia koruhienouksia nahkasta, ja oon monesti miettinyt että pitäis itekki kokeilla. Mutta kun en oo ennemmin ollut korvakorutyttö (enkä muukaan korutyttö). Mut nyt oon. Jee silleki!

Mitään kovin erikoisia koruaskarteluvälineitä en oo vielä haalinut käsiini. Joksun Leathermaneista on kuitenkin moneen! Tää eka setti on syntynyt tv:n ääressä, yritys-erehdys -menetelmää käyttäen. Ei nyt mitenkään erityisen nokkelia ratkaisuja tai luovuuden multihuipentumia, mutta käytöön ovat päässeet kaikki. Eipä näissä kummempia ohjeita ole. Leikkaa (tarvittaessa liimaa) ja liitä. Helppoa ja hauskaa. Tässä tarvikekuvat ensimmäiseen pariin (mun suosikkiversioihin). Huomenna ja ylihuomenna noi kaks muuta, nyt pitää taas jatkaa ton telkkarin parissa.

Tärkeitä juttuja, you know.

[pikaohje]

Leikkaa kaksi nahkasuikaletta, nuo ovat noin 11,5cm ja 9,5cm pitkiä. Aseta ne päällekäin nyörilukkoon/nauhanpää -kiinnikkeeseen ja taivuta reunasiivekkeet tiukasti kiinni. Avaa lenkit, yhdistele osat ja purista taas kiinni.

-hanne

↧

what, korviksia? [osa 2]

August 22, 2012, 1:04 pm

≫ Next: Sata. Ja kissan kestävä maljakko.

≪ Previous: what, korviksia?

Ja tässäpä seuraava pari kolmikkokorviksista. Tästä versiosta tein montakin kokeilua, leikkailin erimoisia muotoja, ja rullailin/ryttysin niitä. Nämä osuivat lähimmäs sitä (ehkä vähän hataraa) ajatusta mikä mulla oli lähtötilanteessa. Ja sovitaan muuten, että korvisten kokoero on optinen illuusio ;)

[pikaohje]

Leikkaa suurinpiirtein ympyrän muotoinen, ehkä hieman soikeahko pala nahkaa. Mulla ympyrän halkaisija oli noin 3,5cm. Rullaa halutulla tavalla. Kärki kannattaa yrittää saada mahdollisimman ohueksi, että se mahtuu hyvin tuohon nyörilukkoon/nauhanpää -kiinnikkeeseen. Sipaise vähän (nahka)liimaa kiinnittämään rullausta. Työnnä kärki nauhanpää -kiinnikkeeseen ja taivuta siivekkeet tiukasti kiinni. Avaa tarvittaessa hieman lenkkiä korvakorun päästä ja yhdistä osat.

Yritin tänään muuten käydä intoa puhkuen ostamassa itselleni uuden macbookin. Mutta ei se kuulkaa ookkaan niin helppoa pienelle blogaajalle päättää, että mikä versio vastaisi parhaiten omia tarpeita. 13 tuumaista Macbook Airia tavoittelin, mutta sitten Applen sedät ja nuo lähipiirin miehet pisti mun pään pyörälle kaikilla muistin ja kovalevyn kokoon liittyvillä asioilla. Kauheen vaikeeta. Oikein vimpan päälle first world problems -tasoinen haaste! Mutta kyllä mä tästä vielä selviän!

-hanne

↧

Sata. Ja kissan kestävä maljakko.

August 24, 2012, 9:58 am

≫ Next: käsityöbilehileen viikonlopun pippalot

≪ Previous: what, korviksia? [osa 2]

Ihan alkuun pienenä sivuhuomautuksena haluan kertoa, että tämä on eilen tein postaus nro. 100. Aikamoista. Satun tietämään ainakin kolme tai neljä ihmistä, jotka ovat lukeneet ne kaikki :) Niin ja kuukauden päästä vietetään myös blogin 1v. synttäreitä. Pitänee kehitellä jotain kivaa. Vaikka päivätanssit tai jotain.

Sitten asiaan, vaihteen vuoksi pitkästä aikaa betonihommeleita :) Aikaisemmat ~~takkuilut~~ kokeilut löytyvät täältä ja täältä. Mä lupaan, että nää betonijutut on (ainakin melko) pian läpikoluttu. Mä yritän lopettaa ja jos en pysty, niin haen apua jostain, esimerkiksi vaikka lankakaupan hyllyltä. Nyt nimittäin tuntuu jo niin syksyiseltä, että alkaa taas neulotuttaa. Että kyllä tää tästä kohta helpotta. Mutta tässä ainakin vielä yksi betonityö, kissan kestävä maljakko!

Veikkaanpa, että muissakin kissatalouksissa on sama ongelma kuin meillä. Kun ihastuttavan leikkokukkakimpun iskee tavalliseen maljakkoon, menee noin seitsemän, maksimissaan yhdeksän sekunttia, että jompi kumpi noista ryntää repimään lehtiä, syömään kukkia ja lähes aina - kaatamaan maljakkoa. Mikäs sen hauskempaa. Mut nyt loppuu meillä kukkien jemmailu tiskipöydän syvimpään nurkkaan. Tää maljakko ei kaadukkaan ihan pienestä tönäisystä.

Tämän(kin) toteutus oli vähän niinku äiskän idea.

Mä tein tästä jo kertaalleen yhden version, mutta koska muoteissa ei ollut lainkaan päästöä (eli reunat ovat täysin pystysuorat), en saanutkaan sisämuottia (lasipullo) laisinkaan irti. No, paitsi hakkaamalla sen palasiksi. Kun tuskailin tätä äitille, se kysyi saman tien, että miksen laittanut sisämuotiksi vaikka juomalasia JA JÄTTÄNYT SITÄ SINNE. No niinpä tietenkin. Oiskohan aavistuksen helpompi pestä maljakon sisäpinta käytön jälkeen, jos se on lasia? Hyvä äiti! No, ei muutakun uutta versiota tulille. Valoin sisälle siis yllänäkyvän hillopurkin ja jatkoin muottia hieman pidemmäksi muovipurkilla. Kun betoni oli riittävän kuiva, nyppäsin tuon sisämuotin jatkeen pois. Ja tadaa, sisältä lasinen, päältä betoninen, järkyn painava maljakko on valmis!

Että nyt rakkaat kissat, go ahead, make my day! Muhahahahaaaa!!!

-hanne

↧

käsityöbilehileen viikonlopun pippalot

August 27, 2012, 10:21 am

≫ Next: what, korviksia? [osa 3]

≪ Previous: Sata. Ja kissan kestävä maljakko.

Mä oon vähä tämmönen ~~sohvaperuna~~ koti-ihminen. Nyt kuitenkin ryhdistäydyin ja raahasin itseni jopa kahteen tapahtumaan samana viikonloppuna: Vanhan kirkkopuiston Knit'n'tag neulegraffiti -tapahtumaan ja Intohimona Askartelu -tapahtumaan. Oikein kunnon käsityöbilehile kun oon!

Knit'n'tag tapahtuma olisi mennyt multa tyysti ohi ilman pientä vinkkiä. Sain nimittäin Maisema-arkkitehtuurin opiskelijaklubi Vistasta yhteydenoton jokin aika sitten sormivirkkausohjetta koskien. Vistalla oli varattuna tapahtumassa oma puu, joka sai päivän aikana ylleen postauksen alussa ja tossa yllä näkyvän, mahtavan kolmiulotteisen neuleteoksen. Vistan puu oli yksi harvoja, joiden tekemiseen sai kävijätkin osallistua, ja yhtenä virkkausohjeena oli tuo mun sormivirkkaustyyli. Mäkin kävin virkkaamassa tuohon puuhun oman neulepötkyläni.

Puiden neulegraffitit on muuten paikallaan vielä kuukauden ajan, 27.9. saakka, joten käykää ihmeessä Vanhassa kirkkopuistossa katsomassa! Sieltä löytyy kyllä mitä mielikuvituksellisimpia neulegraffitteja. Voisin itekkin tuosta inspiroituneena tehdä iskun joskus tänne kotikulmille...

Sunnuntaina piipahdin Suvilahden Kattilahallissa, Intohimona askartelu -tapahtumassa. Esilleasettajia ei ollut valtaisaa määrää, mutta ehkä hyvä niin, ei nimittäin silti tuottanut haasteita polttaa vähän rahaa...yllättäen!

Ensimmäiset ostokset tein yhden Helsingin alueen lankakauppasuosikkini, Snurren pöydältä. Snurresta oon aikaisemmin jemmaillut erityisesti matonkuteita, mutta koska meillä kahlataan jo muutenkin matonkuteissa, lähti mulle mukaan tällä kertaan kaksi kappaletta (vähemmän tilaa vieviä) Lamana -alpakkalankakeriä. Niistä syntyy hyvin suurella todennäköisyydellä aivan varmasti jotain :)

Pikkuostokset oli pakko tehdä myös Polkkaponin pöydältä. Ihanien kangasnappien pohjina oli tuollaiset oikeesti vanhat metallinapit, joista sai halutessaan pois takaa sen metallilenkin, jolloin napit soveltuu paremmin vaikkapas skräppihommiin. Päällysettyjä nappeja voi toki itekkin tehdä, mutta näissä oli ihan toisenlaista ajan havinaa kuin kaupan uusissa nappipohjissa, ja ainakin mulle tuo painettu teksti oli uusi ja raikas idea!! Oli pakko ostaa kaksi "käsin tehty" nappia, voisin liittää ne vaikkapa johonkin pipoon tai laukkuun...myyjä sanoi, että Polkkaponin nettisivujen kautta voi tilata nappeja myös haluamallaan tekstillä, tai vaikka nettisivujen osoitteella. Huippua! Mulle yks www.eilentein.com, vaikken mä nyt ihan varma oo mihin sitä tarvisin...mutta kuitenki!

Ja kun kyseessä oli askartelutapahtuma, löytyi paikalta tietty myös Teippitarha. Hienoa, koska oon yrittänyt saada washi-teippitilauksen aikaiseksi ehkä noin puolen vuoden ajan...Yllä olevan kuvan teipit on kuulemma uutuuksia ja vasta tuloillaan nettikauppaan. Mulle lähti nyt mukaan tuollaisia perinteisiä raidallisia ja pilkullisia teippejä, mutta erityisesti tuo toiseksi alimmalla hyllyllä näkyvä mustavalkoinen lintuteippi jäi vähä kaivelemaan...noh, katotaan jos joskus puolen vuoden päästä onnistuisin tilaamaan ;)

Niin että näköjään kannattais saada ittensä useamminkin ylös sohvalta, oli varsin mukava viikonloppu! Kävikös joku teistä näissä tapahtumissa? Tänään putosi postiluukusta myös mainos kädentaitomessuista, sinne varmaan sitte seuraavaksi.

-hanne

↧

what, korviksia? [osa 3]

August 30, 2012, 3:01 am

≫ Next: vadelmahuivi

≪ Previous: käsityöbilehileen viikonlopun pippalot

Hei! 400 lukijan raja ylittyi ihan yhtäkkiä, ja kokonaiskävijämäärissä napsahtaa ihan än-yy-tee NYT rikki seuraava satatonnia. Ja sit vielä kohta tulee tosiaan eka vuosikin täyteen! Voi murut! Eipä noilla kävijä- ja lukijamäärillä pitäisi kait olla merkitystä, mutta kyllä mun täytyy sanoa että eilen tein olisi jääny puolitiehen, jos postauksia kävisi lukemassa vain äiti (tietty kiva että käyt, äiti). Ja isä (kyllä, sekin lukee nämä. Kaikki kommentit myös). Niin että kyllä se vaan pistää lämmittämään pienen blogaajan sydäntä, kun saa uuden lukijan tai vaikka kommentin vanhalta lukijalta.

Mutta että pysyttäisiin otsikon alla, niin tässä vielä korviskolmikon viimeisen korvisparin pikaohje.

[pikaohje]

Leikkaa nahasta haluamasi muoto, mä tavoittein jotain pisaran ja lehden väliltä. Mun korviksen pituus on kärjestä kärkeen noin 6cm pitkä. Tee nahkarei'ittäjällä reiät, mitä etäänpänä ne ovat toisistaan, sen voimakkaammin lehti painuu rullalle valmiina. Raota hieman isointa lenkkiä ja pujota se nahan rei'istä läpi, ja purista lenkki kiinni. Yhdistä vielä kaksi muutakin lenkkiä sekä korvakoru toisiinsa. Done.

-hanne

↧

vadelmahuivi

September 2, 2012, 10:05 am

≫ Next: Kerällä

≪ Previous: what, korviksia? [osa 3]

Mikähän se on se mekanismi, mikä laukaisee aina syksyn tullen kauhean neulomisvimman? Oikein sellaisen sietämättömän argh-mun-on-pakko-neuloa-ihan-mitä-tahansa -fiiliksen. Onko se joku tietty geeni ehkä? Alkukantainen tarve suojautua tulevia talven viimoja vastaan? Onko joku joskus tutkinyt tätä?

No, tämän syksyn vimma iski päälle parisen viikkoa sitten. Tuolloin saapui juuri sopivasti Titityyn verkkokaupasta paketti, jossa sain testiin BC Garn Lino pellavankaa ja Lanaknits:n Allhemp6 hamppulankaa. Varsin mukava juttu, koska mä oon lankojen kanssa välillä vähän huono kokeilemaan uusia materiaaleja. Erilaiset villalangat menee toki, ja puuvillatkin, mutta ainakin pellava ja hamppu on mennyt kyllä ihan ohi, bambukin on tullut tutuksi vain noissa rättitouhuissa, ja tekokuituja kohtaan mulla on varmaan vähän asennevammaa.

Lino Pellavalanka on tämmösen villalankaan tottuneen silkkisormiin (pah!) tietenkin karhean tuntuista, mutta neuloessa en sitten kuitenaan osannutkaan moittia langan karheutta ja jäykkyyttä. Neuleestakin tuli aika yllättävänkin laskeutuvaa ja pehmeää. Ja pellavahan on kait niitä materiaaleja, jotka vain pehmenee ja paranee käytössä? Hetken tuumailujen jälkeen päädyin tekemään Linosta pitsineuletuubihuivin. Nyt on jo sen verran viileämpää, että aamuisin haluaisi kaulaan vähän jotain, muttei kuitenkaan vielä ehkä villaa. Olisin halunnut tästä ehkä vielä aavistuken korkeamman, mutta kyllä se noinkin käyttöön on päässyt. Ja värihän on tietenkin kaikkea muuta kuin vadelma, mutta jostain syystä se tuosta tuli mieleen, ja se siihen nyt sitten nimeksikin jäi.

Huivin pitsineulekuvio syntyi sillä ajatuksella, että halusin tehdä jonkinlaista pitsineuletta, mutta kuitenkin hyvin simppeliä sellaista. Kuviokerran piti olla niin yksinkertainen, että sitä voisi tehdä helposti telkkarin ääressä (tämä oli todella tärkeä kriteeri!).

Vadelmahuivi [ohje]

Koko (pingotuksen jälkeen): 25cm x 140cm

Puikot: 3 1/2 pyöröpuikot
Lanka: BC Garn Lino, väri 12 (pinkki)

Menekki: 100g eli koko vyyhti

Huivi neulotaan suoraan tuubinmalliin, pyöräpuikoilla. Luo pyöräpuikoille (löyhästi) 200 silmukkaa. Aloita sitten kuvio alla olevan ohjeen mukaan.

KUVIO:
Yksi kuviokerta = 5 silmukkaa (yllä olevassa kuvassa nuoli on yhden kuviokerran päällä). Kuvio syntyy neulomalla vuorotellen kahta kierrosta:

1. krs: *Neulo 2 silmukkaa oikein, ota langankierto puikolle, nosta 1 s neulomatta, neulo 2 oikein yhteen ja nosta neulomatta nostettu silmukka yhteen neulottujen yli, ota langankierto puikolle.* Toista 39 kertaa, eli yhteensä kuvio toistuu 40 kertaa.

2. krs: *Neulo koko kierroksen ajan kaikki oikein. Langankiertoa neuloessa, avaa ensin kierre ja neulo silmukka/lenkki sitten vasta oikein.*

Toista näitä kahta kierrosta vuorotellen kunnes lanka loppuu, tai kunnes huivi on halutun korkuinen. Mun huivissa on yhteensä 56 kierrosta jos laskin oikein. Päättele silmukat (löyhästi). Kun huivi on valmis, kannattaa se ehdottommasti kastella ja pingottaa nuppineuloilla muotoonsa ja antaa kuivua näin kokonaan.

-hanne

↧

Kerällä

September 5, 2012, 11:04 am

≫ Next: ESD ?

≪ Previous: vadelmahuivi

vihdoin vierailulla Kerässä!

Kerä on tullut vastaan jo monessa blogissa, eikä ihme. Jotain mystisen suloista tuossa kaupungin ihanimmassa lankakaupassa on. Siis jotain muutakin, kuin niitä ihania lankoja. Me tehtiin Kerään Tampereelle nyt hyvin pikainen pysähdys matkalla Helsingistä Seinäjoelle, enkä harmikseni ehtinyt edes testaamaan Kerän kehuttuja nojatuoleja. Tyhjin käsin en kuitenkaan (tietenkään) lähtenyt, sepä olisikin ollut varsinainen yllätyskäänne, kun ottaa huomioon vuodenajan ja mun lankaholismin. Ja tietenkin sen, että lankoja löytyi vähän liiankin houkutteleva valikoima aina luottolangoista superextremeherkkulankoihin. Meinas ihan pienen neulojan päänuppi poksahtaa!

Mutta sainpas pidettyä itteni kasassa! Mulla oli nimittäin visio, ja suorastaan suunnitelma. Villatakki! Eikö kuullostakin tarkalle? Mä oon miettinyt tätä paljon! Langaksi tähän projektiin valikoitu Rowanin ihastuttava, ruosteenvärinen Creative Focus Worsted -lanka. Mä oon tästä langasta innoissani kuin pieni apina! Se on pehmeää, vahvaa ja sopivan paksua. Villaa, mausetettuna alpakalla. Ai että. Olin niin malttamaton, että piti samantien repäistä auki toinen silkkikääre (Kerässä todella pakataan langat silkkipaperiin!) ja lähteä tekemään mallitilkkua (jota en yleensä koskaan tee). Vääränkokoisilla puikoilla tietenkin, koska autossa ei sattunut olemaan mukana kuin vaan kahdet puikot. Että ihan valtavasti oli hyötyä siitä mallitilkusta...Mutta sainpas kokeilla!

Suunnitelmat ovat edelleen vähintäänkin epämääräiset ja epäilemättä hitaasti hahmottuvat, sillä kovin vähän villatakkeja neuloneelle villatakin neulominen ilman ohjetta lienee aavistuksen työläs pikku projekti. Mutta jos mä huutelen siitä täällä, niin sitten on ainakin pakko saada jotain aikaiseksikin. Niin että jos ei kuukauteen kuulu mitään, kysykää multa että mites se villatakki..??

Toiseksi langaksi tarttui mukaan liukuvärjätty Langyarns:n Sol Dégradé -puuvillalanka. Siitä syntyy ehkä tuubihuivi. Ainakin melkolähesvarmasti. Kutkuttelemaan mieleen jäi vielä viimehetkillä bongattu ihanan sävyinen sukkalanka ja herkulliset tweed -langat...Onneksi talvi on vasta tuloillaan!

No mutta, koko jutun pointtina oli, että Kerä oli ihana. Ens kerralla menen sinne kutimien, ja ennen kaikkea ajan kanssa. Voisin kokeilla kinuta kupposen kahvia, ja sitten vaan neuloaneuloaneuloaneuloa :)

-hanne

↧

ESD ?

September 9, 2012, 11:01 am

≫ Next: keittiöpyyhe

≪ Previous: Kerällä

Vieläkin betonitöitä, bear with me! Nää vaan jotenkin tarttuu suhun, tai siis sä niihin. Miten sen nyt sitten ottaa. En todellakaan suosittele kenellekään näiden kokeilemista sitä ensimmäistä kertaa! Mutta nyt nämä betonihommat jää pakostakin hetkeksi tauolle, sillä mulla on nyt niin valtava määrä lankaa hamstrattuna, että meille pärähtää varmaan kohta joku 4D dokkariryhmä kuvaamaan dokumenttia himohamstraamisesta. Kämppä ainakin alkaa näyttää kaikkine lankapussukoineen samalta...4D: Tyttö, joka hukkui lankoihin?

Miksi E, S ja D, niin en tiedä. Nyt näiden tarkoitus on olla vaan, mutta tulipa tuossa hyllyyn asttelun aikana mieleen, että tuollaisesta saisi aika hauskan kirjatuenkin, jos kiiinnittäisi kirjaimen jotenkin näppärästi metallilevyyn. Miten, en tiedä. Voisin antaa tästä Jokelle pähkinän (tai betonin) purtavaksi.

Materiaalit:

Pahvisia kirjaimia. Omani ostin Näpsäkästä. Myös Sinelli myy vastaavia, mutta ne ovat hieman kapeampia ja korkeampia, mä pidin näistä Näpsäkän myymistä enemmän. Nämä ovat noin 15 cm korkeita ja 3 cm paksuja.
Hienobetonia (+vettä), tarkempia ohjeita betonihommiin täällä
Välineet kirjainten avaamiseen (mattopuukko, sakset)
Vaselinia muotin voiteluun
Ilmastointiteippiä muotin vahvistamiseen
Rautalankaa, pihdit rautalangan muotoiluun

Ohje:

Viillä mattopuukolla varovasti kirjaimen takapuolelta tausta irti. Poista kirjaimen sisältä pahvinen tukirakenne ja viimeistele reunat vielä saksilla. Vahvista sitten kirjaimet (erityisesti kulmat) ilmastointiteipillä. Voitele muotit vaselinilla. Mulla karkasi tässä voitelussa vähän mopo käsistä, laitoin niin järkyttävän vaselin kerroksen, että se jätti betoniin uria ja lisäksi tarttui niiiin tiukasti valmiiseen kirjaimeen, että sain pestä jokaisen kirjaimen fairin ja karhunkielen kanssa viiteen kertaan. Ja vieläkin kirjaimiin jäi vähän vaselinia! Se näkyy erityisesti D -kirjaimessa tummentumana. Toivottavasti nuo vaalenee vielä kuivuessaan...

Kun muotit on valmisteltu, taittele rautalankaa kirjainten muotoon. Yleensä en oo harrastanut näitä betonitöiden tukemisia rautalangalla, mutta nyt ajattelin että se olisi tarpeen, nuo ovat sen verran ohkaisia kuitenkin. Kaada betonia muotteihin, avusta tarvittaessa kepillä tms. että betoni asettuu hyvin jokaiseen kulmaan ja kaarteeseen. Kun muotti on melkein täynnä, paina rautalankakirjain kevyesti betoniin muotin keskelle. Lisää vielä vähän betonia, niin että rautalanka jää kunnolla betonin sisään. Kun muotit on täynnä, kopistele kirjaimia huolellisesti ja useaan otteeseen, että kaikki ilmakuplat nousevat pintaan. Anna kirjainten kuivua pari päivää, sitten raottele muotin reunoja ja kopauta varovasti betonikirjain muotista. Mä sain kirjaimet ulos niin, että muotitkin säilyi ehjinä. Anna kuivaa vielä pari päivää. Lopuksi pese siis vielä vaselin pois.

Näistä tuli jännän rouheita, reunat murtui parista kohdin paljastaen tuollaisen vähän epätasaisemman pinnan. Ensin harmittelin sitä, mutta oikeastaan pidänkin noista tuollaisenaan.

Loppuun vielä tunnustusniputus. Olen saanut tunnustuksen Luovia hulluuskohtauksia, Annukan aurinkoiset, Missä neuloimme kerran ja Riinan korutaivas -blogeilta, kiitos kiitos ystäväiset!

Yleensä olen vähän huonosti panostanut näihin tunnustuksiin, mieltä lämmittää tietenkin huomioiduksi tuleminen, mutta harvemmin tulee annettua niitä eteenpäin....Nyt kuitenkin panostin! Tai no, valitsin saaduista vain yhden tunnustuksen, mutta kuitenkin :)

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
2. Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it - lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Itse lisäisin tuohon, että kukin tunnustuksen saajista saapi toimia tunnustuksen jatkamisen suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla. Nyt tuli vaan semmoinen fiilis että haluan tunnustuksen kautta nämä blogit tänään erityisellä lämmöllä mainita.

Nämä viisi blogia valikoituivat siten, että kukin niistä on jollain erityisella tavalla sykähdyttänyt, ilahduttanut, koskettanut tai inspiroinut mua kuluneen parin viikon aikana :) Tietysti monet muutkin blogit ovat, mutta nämä nyt jotenkin erityisesti. Jokainen näistä on tutustumisen arvoinen!!

Kisustusta:

Blogissa sisustetaan kahden kissan kera, ja ennen kaikkea kissojen ehdoilla. Ah, niin tuttua meille ja epäilemättä kaikille muillekin kissojen omistajille. Mm. viimeksi toissa päivänä meiltä siivottiin rakkaudella tehty kakkainstallaatio...Blogi hauska ja kirjoitettu niin taitavasti, että mut se ainakin koukutti saman tien.

Harmaata arkea:

Harmaa arki ei ole ollenkaan niin harmaata kuin nimi antaisi olettaa. Käsityöt on kauniita ja erityisen taidokkaita, ja postaukset kirjoitettu rennolla, mukaansa tempaavalla otteella. Käsitöiden luomisen ihanuutta, sekä myös sitä välillä vähän tuskaistakin puolta ;)

Pari ovea:

Pari ovea -blogiin jäin lukijaksi heti ekalla visiitillä. Katjan ja Tytin blogi on visuaalisesti erittäin kaunis ja pitää sisällään niin sisustusta, käsitöitä että huippuja DIY oivalluksia! Mitä muuta sitä blogi voisi tarvita?

Susannan työhuone:

Susannan työhuoneella saa seurata elämää vanhalla, upealla rautatieasemalla sekä rehellisesti kuvattua käsityöyrittäjän arkea. Tämän blogin myötä on kasvanut kovasti arvostus käsityöyrittäjiä kohtaan, se on aikas paljon muutakin kuin hyvän tuotteen keksimistä ja valmistamista. Mielenkiintoinen, rehellinen blogi!

Kupla:

Kupla ei ole ilahduttanut pelkästään kuluneen parin viikon aikana, vaan oikeastaan joka postauksella. Tiina on yksi niitä blogaajia, jonka tapaisin kyllä erityisen miellelläni ihan tässä oikeassakin maailmassa, tällaisen blogin takana ei voi olla kuin erityisen mukava blogaaja :) Kauniin kodin suloisia ja rehellisiä juttuja, ei lainkaan liian vakavalla otteella kirjoitettuna.

-hanne

↧

keittiöpyyhe

September 16, 2012, 4:48 am

≫ Next: heijastin / origami

≪ Previous: ESD ?

Tässäpä jälleen (mulle) uusien materiaalien kokeilua, jonka Titityyn verkkokauppa tuossa taannoin mahdollisti. Yhdestä pellavavyyhdistä syntyi jo tuubihuivi. Kun mietin, mitä voisi tehdä Lanaknits:n allhemp6 -hamppulankavyyhdistä, tuli mieleen Hupsistarallaa -blogin postaus, jossa esiteltiin uskomattoman hieno keittiöpyyhe. Hamppuahan käytetään paljon esim. tiskiräteissä, joten miksipäs ei sitten pyyhkeissäkin. Mun toteutus oli hieman vaatimattomampi kuin Terhin, mutta ihan kiva väriläiskä tuosta tuli meidän muuten niin värittömään keittiöön.
(No okei, okei! Keittonurkkaukseen.)

Innostuin neuloessani lueskelemaan vähän tietoa hampusta. Wikipedian sedät ja tädit tiesi hampusta aika paljon. Tekstiileissä käytettynä hamppukuitu on kuulemma hyvin samanlaista kuin puuvilla, mutta se on siihen verrattuna lämpimämpi, pehmeämpi ja märkäkestävämpi kuitu, ja lisäksi (tämä oli mielenkiintoinen fakta) vaaleasta hampusta tehty kangas blokkaa jopa 95% auringon haitallisista UV-säteistä, kun puuvilla vastaava luku on 30% (!!) Hamppu ei myöskään veny, nyppyynny tai haalistu, joten sitä käytetäänkin paljon esim. kasseissa. (Lähde). Aikamoista. Pitäisi paneutua enemmänkin näihin luonnonmateriaaleihin.

Neulottessa lanka oli mukavan viileää ja jotenkin...öö...kuivaa. En mä muutenkaan osaa sitä kuvailla. Se liukuu sormissa ja puikoilla helposti, ja oli kaiken kaikkiaan jämäkkyydestä huolimatta paljon pehmeämmän ja sileämmän tuntuista kuin mitä odotin. Imukykyisyys vaikuttaa lyhyellä kokeilulla varsin samanlaiselta kuin bambun imukyky.

Ohje

Koko valmiina: noin 33cm x 44cm
Puikot: nro 3,5 tai 4 käsialasta riippuen
Lanka: Allhemp 6
Menekki: noin 200g (= hieman vajaa vyyhti)

Luo 46 silmukkaa.

Neulominen aloitetaan nurjalta puolelta, joten neulo ensimmäinen kierros nurin. Jatka sitten neulomista kuvion mukaan kierrokselta 2. Toista kuviota kunnes pyyhe on halutun korkuinen. Mun pyyhkeessä kuvio toistuu 5 kertaa. Neulo sitten vielä yksi kierros oikein. Päättele sitten silmukat.

Pyyhkeen viimeistelemiseksi virkkasin vielä pyyhkeen reunoihin (aina kahden silmukan yli) kierroksen verran kiinteitä silmukoita, että pyyhe säilyttäisi paremmin muotonsa.

Suosittelen heittään valmiin pyyhkeen kertaalleen pesukoneeseen, niin imukyky paranee. Pesun jälkeen kannattaa hieman venytellä pyyhettä haluttuun muotoon, mä ihan jopa pingotin sen kuivumaan muotoonsa, mutta se nyt lipsahti ehkä jo vähän kikkailun puolelle :)

-hanne

↧

heijastin / origami

September 23, 2012, 5:09 am

≫ Next: vuosi!

≪ Previous: keittiöpyyhe

Jos mä en osaisi tuosta jatkuvasta vesisateesta, palelusta ja jo kahdeksalta illalla hiipivästä pimeydestä jo päätellä että syksy on saapunut, niin viimeistään siitä että blogiin päädytään yhä useammin hakusanoilla "heijastimen teko", "DIY heijastin" ja "heijastimen virkkaus". Voisipa sitä myös itse tarvita taas uutta killuketta hihansuuhun roikkumaan. Heijastinkangasta pyöritellessäni tuli mieleen jostain origamit. Joken mielestä pullistelin ehkä aavistuksen liikaa tämän idean nokkeluudella, mutta jos ei itte itteensä kiitä, niin kuka sitten? Niin että tiedoksi vaan, tästä projektista olen innoissani! Ehkä jopa aavistuksen ylpeä, vaikkei se muuten pohjalaiselle luonteelleni olekkaan lainkaan tyypillistä... :)

Intoa tähän työhön lisäsi myös se, että lisää heijastinkankaita etsiessäni sain tietää, että nykyisin myydään myös VALKOISTA ja MUSTAA heijastinkangasta. Miettikää, mitä mahdollisuuksia se avaa!! Joku ehkä muistaa viime vuodelta mun heijastinkassin, siitä on kuulkaas likat (ja pojat?) tulossa ehdottomasti päivitettyä versiota uusilla väreillä. Jotenkaan tuo hopea ei nimittäin muhun värinä iske. Myös näitä origami-heijastimia varmaan vielä jatkan. Olisi mahtava saada tehtyä semmonen klassinen kurki -origami, mutta yllätten kankaan taittelu ei ole ihan valtaisan helppoa, joten nyt ensin mennään vähän tämmösellä simppelimmällä kyyhkysellä.

(edit. minkälainen ihminen innostuu suunnattomasti uudenvärisistä heijastinkankaista??!)

Toim. huom. Kyyhkysen taitteluohje löytyy niin moneen otteeseen Youtuben ihmeellisestä maailmasta, että ajattelin ettei se enää mun versiota kaipaa. Näin ollen, jos tämän postauksen ohjetta käytätte tarkemmin, suosittelen ehdottomasti katsomaan videosta taitteluohje, nämä mun kuvat näyttää vaiheet vain suurinpiirtein, ja keskittyy noihin liimapaikkoihin. Mun käyttämän ohjeen video on nähtävissä tuossa alla.

lähde

Ohje

Materiaalit:

Heijastinkangasta neliön muotoinen palanen, noin 13cm x 13cm. Kangasta saa hankittua Helsingissä esim. HobbyPointista, Google löysi muutamia nettiliikkeitäkin
Sakset, nahkarei'ittäjä
Kangasliimaa, mulla oli käytössä Gütermann Creativ HT2 -liima. Harmaassa linnussa käytin Tammerin Kotiliimaa, sekin toimi hyvin, joskin linnusta tuli kovempi.
Jonkinlainen tukeva korulenkki tai avainlenkki, mulla oli käytössä halk. 1cm avainlenkki
Painoa, esim. kirjoja

Valmisteluja:

Jos tämä origami on vieras, kannattaa katsoa video kertaalleen läpi. Tai vaikka ihan taitella kertaalleen paperista. Kyyhkynen kannattaa muuten taitella sitten ehdottomasti alustan päällä, sillä ainakin mun käyttämä liima on varsinaista myrkkyä, se pilaa epäilemättä hetkessä pinnat. Kannattaa varata valmiiksi myös kasa kirjoja painoa varten. Mä käytin origamia pari minuuttia painossa aina taitoksen tekemisen jälkeen sekä liiman levittämisen jälkeen. Heijastinkankaaseen ei nimittäin saa painettua taitoksia kovin tehokkaasti sormilla, sen sijaan pari minsaa painossa auttaa selvästi taitoksen pysymistä.

1. Aloita taittelu kuten videolla, eli taita kangas kerran kahtia kulmikkain siten, että kankaan heijastava puoli jää ulospäin. Yritä painaa taitoskohtaa niin voimakkaasti että siihen jää jälki. Avaa taitos ja levitä kangasliimaa toiselle puoliskolle neliötä. Tee taitos uudelleen, tarkista että liimaa ei pursuile reunoilta ja aseta sitten kangas painon alle pariksi minuutiksi.

2. Kun liimaus on kuivahtanut, jatka taittelua kuten videolla. Yllä oleva taitos löytyy videolta alkaen kohdassa 0:09

3. Ja nämä taitokset videolla näkyvissä (alkaen) kohdissa 0:20 ja 0:44. Laita origami hetkeksi painon alle, että taitoskohtiin tulee selkeämmät taitokset.

4. Avaa hieman origamia, ja levitä liimaa kuten yllä. Tee taitokset uudelleen (kuten videolla kohdassa 0:59) ja laita origami taas hetkeksi painoon. Tämä liimasauma liimaa siis siipien alapuolen kiinni.

5. Tässä kohdin videolla taitellaan nokka (kohta 1:26). Nokkaa ei kuitenkaan oikein saa vielä tässä kohdin pysymään kohdillaan, joten mä tein sen vasta ihan lopuksi, ja hyppäsin suoraan pyrstön taitteluun ja liimaamiseen, videolla kohta 2:03. Taittele pyrstö, ja laita se hetkeksi painoon. Raota sitten hieman pyrstön saumaa ja levitä liimaa pyrstön alle, kuten kuvassa yllä. Laita taas hetkeksi painoon.

6. Taittele sitten nokka, taitteluohje siis videolla kohdassa 1:26. Tee nahkarei'ittimellä reiät linun selkään. Reiät kannattaa sijoittaa riittävän taakse, muuten lintu roikkuu narussa olessaan ihan pystyasennossa. Pujota reikiin avainlenkki.

7. Nyt viimeistele vielä tarvittaessa saumoja kangasliimalla. Mä esim. halusin että pyrstö pysyy tiiviimmin kiinni, siivet vähän enemmän ylhäällä ja nokka/pää tiiviimpänä pakettina. Lisäisin siis sinne tänne saumoihin (nuolen näyttämiin paikkoihin) hieman liimaa ja laiton linnun vielä hetkeksi painoon.

-hanne

↧