Siten kuulkaas vielä viimeinen kuvapläjäys betonipäivän jutuista, ja muutenkin kesän lopuista betonituotoksista. Näköjään tämä kesän alussa päälle puskeva betonikuume alkaa olla yhtä vakavaa, kuin joka syksyinen neuloosi! Ängen nyt nämä kaikki tähän samaan postaukseen, voimia toverit! Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin tämä postaus sisältää mun lyhyellä matematiikalla laskettuna yli 11 000 sanaa. Tiedoksi vain.
Tämä kulhon muotteina toimi kaksi lasista jälkiruokakulhoa. Toinen (ulompi muotti) oli tasapintainen, toinen (sisämuotti) taas ulkopinnaltaan kohokuvioinen, josta syntyi betonikulhon sisäpinnan kuviointi. Huono puoli tällaisen sisämuotin käytössä oli se, että sitähän ei irti saanut, kuin vain hajottamalla. Mutta tuo kuvioitu pinta on ihana.
Viimeistelin tällä kertaa kulhon sisäpinnan maalilla. Se samalla kiinnittää betonia, ja estää murtumista. Vetäisin ensin kulhoon pohjamaaliksi valkoisen spraymaalin. Se ehkä toi tuolle toiselle maalille paremman pohjan, mutta ois tuo varmaan onnistunut ilmankin...Toisena, peittävämpänä maalina toimi valkoinen emalimaali.
Ohjeen tähän alustaan löysin täältä. Tästä tuli ihan ok, ja ajattelin että se toimisi näppärästi pannunalusena...mutta mutta...Halusin testata miten matta spraylakka toimisi betonin pinnassa. Suunnittelin laittavani lakkaa betonikelloon, ja halusinkin ensin testata vaikuttaako se betonin väriin (vaikuttaa se vähän, ja jätti myös pinnan hieman kiiltäväksi vaikka mattalakka olikin...en laittanut siis kelloon). Testasin siis lakkaa tähän, ja mitäs ajattelette, voiko tällaiselle lakkapinnalle laskea kuumia kattiloita? No ei voi ei. Mutta eipä tämä tullut mieleen ennen lakkausta. Meinasin jo nakata tämänä ei-enää-käyttökelpoisen pannunalusen metikköön, vaan äiti sitten kekkasinkin, että tämä voisi toimia myös kynttilän alusena. Hyvä äiti!
Tämä on sitten taas nuppivastaavan, Minnan tekeleitä. Se on siis maljakko, tehty samoilla muoteilla joilla tein vuosi sitten oman, kissan kestävän maljakkoni. Myös Minnan maljakko on osoittanut kuulemma kissankestäväksi pystyssä pysymisen osalta, mutta maljakko on kuitenkin joutunut evakkoon, sillä toinen kissoista yrittää nuolla(!?) sitä koko ajan. Hmm? Betoniraukkautta ilmassa ehkä sielläkin?
*****
Ja ei betonipäivää ilman muutamia epäonnistuneita betonitöitä. Tällä kerralla voidaan puhua aika monestakin muutamasta. Suurinosa jäi nyt kuvaamatta, mutta voitte kuvitella kuinka hyödyllinen on betonikello, josta tuli liian paksu kellokoneiston tapille, tai tuoli jonka istun on halki. Tai kynttilänjalkayritelmä, jonka sisällä on korkin pala (korkin oli tarkoitus tehdä kynttilänjalkaan aukko kynttilää varten, ei irrota ja upota keskelle betonia..).
Tämä oli vähän harmillinen juttu. Muotti oli superhieno, ja me odotettiin siltä paljon. Mutta muotin materiaali reagoikin yllättäen betonin kanssa, jonka seurauksena valmiissa työssä oli tuollainen lila pinta. No, värjäytynyt pinta olisi voinut olla ihan sievä vähän tasaisempana, mutta värisävy vaihtelee laidasta laitaan ja lisäksi harmillisesti betoni osin murtui noiden harjanteiden päältä.
Kokeiltiin myös pitsin käyttöä betonitöissä. Näissä kuvissa pitsi on vielä paikallaan havainnollistamassa, kuinka joillain tekijöistä (Minnalla) pitsi asettui kauniisti suoraan ja sille kohtaa kuin pitkin.
Ja toisilla taas (mulla) pitsi asettui kaikesta säätämisestä huolimatta vinoon. Totesinpa myös oman pitsityöni osalta, että betonitöissä vielä suurempiaukkoinen pitsi tekisi hienompaa jälkeä.
Betonitöissä usein tavattu no-ei-kyllä-tullu-ny-aivan-sellainen-kun-meinasin -ilme. Ensi viikolla alkaa koulu (jee!), saapa nähdä kuinka tutuksi tämä ilme siellä tulee.
-hanne