Quantcast
Channel: eilen tein
Viewing all 283 articles
Browse latest View live

SYKSYINEN KESÄKASSI?

$
0
0

Nyt riitti pian vuoden kaappissa marinointi LANG yarnsin liukuvärjätyn Sol Dégradé -puuvillalangan osalta. Lanka tarttui viime syksynä mukaan Kerästä, että oli jo aikakin saada tuo puikolle! Lomaa vailla olevani aivot kykenivät nyt juuri näinkin monimutkaiseen malliin, ja langasta tuli tuommoinen kesäkassi. Väri(t) ehkä osuisi paremmin syksyyn, mutta koska nyt on kesä, niin kesäkassi se olkoon! Olkaimet saatan vielä jossain kohtaa napsaista poikes, ja laittaa tilalle nahkaiset, kuten täällä on tehty. Olisivat kivat, eikös!

Langasta sen verran, että se on siis kapeaa, putkimaista, kudottua nauhaa, jota on helppo neuloa tai miksei virkatakkin. Valmis neule on kevyttä ja kauniisti laskeutuvaa. Lanka soveltuu mun mielestä erihyvin hyvinkin isojen puikkojen pariksi tai pidennetyihin silmukoihin. 


Ohje:


Materiaalit:

Lanka:  Sol Dégradé 
Menekki: 1 kerä
Puikot: Nro 8 pyöröpuikot
Muut materiaalit: puuvillakauppakassi, ompelulankaa, silmukkamerkki

Luo rennolla otteella puikoille 80 silmukkaa. Neulo suljettuna neuleena 1krs oikein, aseta silmukkamerkki merkkaamaan kierrosten vaihtumakohtaa. Neulo seuraava kierros nurin silmukkamerkkiin asti. Jatka neuloen näin, 1krs oikein, 1krs nurin, kunnes lanka on lähes loppu. Päättele kaikki silmukat, katso ettei päättelykierros ala kiristämään. Lankaa pitäisi jäädä jäljelle vielä parisen metriä viimeistelyä varten.


Putkesta kassiksi:

Valitse, haluatko aloitus- vai lopetuspään kassin pohjaksi. Valittu pää virkataan umpeen kuten yllä (tietenkin myös neulalla pistelly ajaa saman asian): Pujota koukku molempien reunojen läpi, aina silmukan yhden tai kahden langan alta (kuva 1), ota koukulle langankierto ja vedä se reunojen läpi (kuva 2). Ota uudelleen langankierto (kuva 3) ja vedä se koukulla olevien silmukoiden läpi (kuva 4). Jatka näin kunnes pussin pohja on umpinainen. Käännä sitten pussi nurinpäin, niin että tehty sauma jää piiloon.


Nyt kassi on vielä huomattavasti pienempi kuin sisäpussiksi tuleva puuvillainen kauppakassi. Kassi höyrytellään lopuksi muotoonsa, mutta halutessasi voit jo tässä vaiheessa tehdä em. työvaiheen, eli kastele neulottu kassi ja pingota se oikeisiin mittoihin (mittaa kauppakassin avulla oikea koko). Anna kuivua. Mutta kuten sanottu, mä tein tämän vasta lopuksi. 

Pujota kauppakassi neulotun pussukan sisään, neulaa kaikki reunat samalla venyttäen kassia riittävän kokoiseksi. Katso että pohjasauma asettuu tarkasti kassin pohjasauman kohdalle, samoin katso että sivusaumat ovat kasseissa hyvin kohdillaan. Yläreunan on hyvä tulla puolisen senttiä kauppakassin yläreunan yli.


Neulo sitten saumoja pitkin pitkähköillä pistoilla (sekä pohja, että sivut). Lopuksi viimeistellään yläreunat vähän tiheämmällä pistolla, tai vaikka ompelukoneella surauttaen. Mä pistelin kuitenkin käsin, sinertävällä ompelulangalla.


Viimeistely: 

Tässä kohdin neulepussi vetää vielä kauppakassia kasaan koko eron vuoksi. Lopuksi kassi siis tulee vielä pingottaa mittoihinsa. Tämän voi tehdä joko kastelemalla kassi ja neulaamalla oikean mittaiseksi, tai jos ei malta odottaa kuivumista (niinkuin minä...) niin kassin voi myös höyryttää silitysraudalla, venytellen samalla neulepussia oikean kokoiseksi. Katso kuitenkin ettei ulompi kassi veny liiaksi (ja jää roikkumaan rumasti).

 
Sitten vaan sais vielä tulla ne helteet takaisin. Jooko?

-hanne

RIP GOOGLE READER - ja miten mikään ei kuitenkaan muutu

$
0
0


Hellurei alla!

Meille blogaajille te lukijat ootte niitä omia rakkaita pikkumussukoita, jotka tuovat kovasti intoa tähän hommaan. Niinpä mää, niinkun varppina moni muukin blogaaja, vetäisin ainakin 100 gramman villalankakerän nenään (mahdollisesti Isager:n Tvinni-lankaa), kun kuulin että Google ottaa ja sulkee 1.7.13. Google Reader:n. Epätoivon vimmalla oon nyt selvittänyt että mitä se tarkoittaa. Entä jos te kaikki 919 (!!!) googlen kautta blogia seuraavat häviätte kuin nro. 3,5 puikko sohvatyynyjen sekaan? Ja entä kaikki ne blogit joita mä seuraan? Kadotanko ne?

Tehdään nyt ihan heti selväksi, että mussa ei ole kauheasti nörtin vikaa, RSS-syötteestä tiedän sen verran että sen avulla voi seurata esim blogeja. Mutta urheasti kävin tiedonhakuun. Oikeaa tietoa tästä isolta kuullostavasta muutoksesta oli yllättävän vaikea löytää, sillä VÄÄRÄÄ TIETOA TÄSTÄ ASIASTA ON IHAN KAUHEASTI LIIKKEELLÄ. Mä oon nyt lukenut ja setvinyt ja paneutunut. Te, joille tämä on jo ihan selvää pässinlihaa, niin ei muuta kun moro ja mukavaa juhannusta; jos pikkupromilleissa kaipaatte lisäpuuhastelua niin neulokaa mieluummin kuin veneilette, eiks je!

Sitten ne, jotka tämän asian kanssa vielä arpoo, niin tervetuloa tulkkaamaan tuloksia, joita sain mun raivoisasta selvitystyöstä (joka vastaa epäilemättä vähintäänkin NASA:an hakkeroitumista). Vinkatkaa, jos olen vielä ymmärtänyt jotain väärin. Se on tietenkin aina mahdollista.

Lyhyesti, TÄMÄ MUUTOS VAIKUTTAA SINUUN VAIN JA AINOASTAAN SILLOIN, JOS SEURAAT BLOGEJA NIMEN OMAAN GOOGLE READERIN AVULLA. Ja vielä;  BLOGGERIN LUKULUETTELO JA LUKIJARAATI OVAT ERI ASIOITA KUIN GOOGLE READER. Mä esim. käytän Bloggerin lukuluetteloa, joten jos vain suinkin olen asian oikein ymmärtänyt, mun oma pikku maailmani säilynee  ehjänä vielä 1. heinäkuutakin jälkeen. Tässä vähän kuvakaappailuja ja rautalangasta vääntämistä:


TÄMÄ LOPETTAA 1.7.13www.google.com/reader/ = Google Reader  =  Google-syötteenlukija  =  Yksi väline jolla voi seurata blogeja. Ja se näyttää about tältä, riippuen omista asetuksista:























TÄMÄ EI LOPETAhttp://www.blogger.com/home = Blogger Reading List = Blogger lukuluettelo = Myös yksi väline jolla voi seurata blogeja. Ja se näyttää kutakuinkin tältä:



TÄMÄ EI LOPETA: Google Friend Connect = Google Käyttäjäraati = Tuo sininen sivupalkki jossa näkyy lukijat. Ja se näyttää tietenkin tältä:







Itse asiassa Google on pitänyt huolen, että Readerin käyttäjät tietää Readerin lopettamisesta, sillä jos kirjaudutte Readeriin, siellä on etusivulla ilmoitus (tämän postauksen ylin kuva), jossa kehotetaan siirtämään RSS-syötteet muualle talteen. Esim. Bloggerin lukuluettelossa ei ole tällaista ilmoitusta ollut, joten voinen luottaa siihen että se palvelee meitä vielä pitkään. 

Epäuskoisina, synkkinä hetkinä turvasin kuitenkin mielenrauhani siirtämällä varmuuden vuoksi kaikki ihanat seuraamani blogit talteen myös Blogloviniin. Sekin lienee ihan simppeli ohjelma blogien seuraamiseen, mutta en siis ole siihen vielä sen osalta paneutunut. Itse siirtotoimenpide oli mitä helpoin (ensin täytyy omata bloglovin tunnukset - sinne kirjautuminen on ihan yhtä helppoa). 

Klikkautumalla osoitteeseen http://www.bloglovin.com/import/readerpääset näppärän napin eteen:




Siitä vaan klikkaillen "Import from Google Reader", valitse sitten tili jolta haluat tuoda tiedot, ja sitten vain hyväksy. Eipä siinä sen kummempaa. Tämä siis vain varmuuden vuoksi tiedoksi.


EDIT.

Maikki ja Outi vinkkasivat kommenteissa Feedly -nimisestä palvelusta, jolla voi myös seurata blogeja. Myös sinne saa siirrettyä superhelposti blogit, jotka on jo lukulistoilla.Kävin nopeasti tutustumassa siihen, ja alkufiilis oli, että se on Blogloviniin verrattuna monipuolisempi käyttöominaisuuksiltaan. Pitää katsoa, jospas siirryn sinne kokonaan! Tuo Blogger-lukuluettelokaan ei kuitenkaan ehkä ole ihan paras mahdollinen, kun sitä pitää aina niin kovasti rullailla. Ja näppärää Feedlyssä on myös se, että sitä voi käyttää näemmä Googlen tunnuksilla. Tältä se näyttää, joskin näkymää on helppo muutella luetteloksi tai jättikuviksi:


Ja näin siirsin omat seuraamani blogit sinne. Ensin kliks vaan Feedly.com sivulle. Heti etusivulla on sininen nappi, jossa lukee "Import your Google Reader". Ja huom, saman napin kautta siirtyy myös Bloggerin-lukuluettelon blogit. Sivulla aukeaa sitten pop-up ikkuna joka pyytää kirjautumaan googleen (ks. alla).


Kirjaudu halutulle google-tilille, jonka jälkeen tuohon pop-up ikkunaan tulee teksi, jossa pyydetään lupaa tarkastella google-tilin tietoja. Klikkaa taas "hyväksy", pieni odottelutuokio, ja blogit löytyy Feedlystä. Näppärää.




******

No ei mulla sit muuta, ajattelin vain kertoa. Me istutaan nyt autossa kohti Pohjanmaata ja juhannusta, seuraavaksi kaivan kassistani esiin puikot, ja nenästäni tuon aiemmin mainitsemani Isagerin langan ja käyn neulontapuuhiin. Käykää tekin!

Ihanaa juhannusta kaikelle kansalle! 
Ei saa hukkua muualle kuin lankaan ja keskeneräisiin käsitöihin!!

-hanne

TAVIS

$
0
0

Pidän uudesta rätistäni, mutta on se vaan vähän taviksen oloinen nyt, kun viime silmukoita neuloessani naaman eteen sattui Hupsistarallaa Terhin aivan hulvaton Kesärätti. Käykää nyt katsoos! No, mutta tavisrättini kelvatkoon toistaiseksi, onpas ainakin enemmän väriä kuin edellisessä. Rätti on neulottu vanhasta kunnon Blend Bamboo -bambulangasta. Kuvio on Chinese Waves -nimistä, varsin simppeliä ja erittäin hyvin rättiin soveltuvaa neulosta; Sopivasti tekstuuria ja ilmavuutta. Mulle ohjeen opasti Keräläiset taannoisella kirjastoauto-neulontatapaamisella, ja Google taas löytää ohjeen esimerkiksi täältä.


Chinese Waves rätti: 


Yksinkertaisuudessaan kuvio syntyy siis neljää kierrosta toistamalla. Silmukoita mulla oli tässä rätissä 51 ja kokoa tuolla on valmiina noin 22cm x 24cm (leveys/pituus).

1. krs: Neulo kaikki silmukat oikein (oikea puoli),
2. krs: Neulo 1 s oikein, *nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein* toista *-* koko kierros
3. krs: Neulo kaikki silmukat oikein
4. krs: Neulo 2 s oikein, *nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein*, toista *-* koko kierros.


Reunat kiersin vielä kiinteillä silmukoilla virkaten tuomaan rätille ryhtiä. Saisinpa samalla tavalla itseenikin ryhtiä. Vielä olisi nääs viikko töitä jäljellä ennen LOMAA ja tämä kämppä pitäisi saada lyöntiin ennen lomille lähtöä. Mulle on nimittäin äiti opettanut, että aina pitää siivota ennen lomaa. Silleen on sitten kivempi palata takas kotiin. Totta, totta!

Suunnitelmissa on myös vielä lankainventaario, jonka tarkoitus on paitsi saada langat järjestykseen, myös muistuttaa mua, miksi en tarvi just nyt enää yhtään lisää lankaa. Multa loppuu tunnit vuorokaudesta! Esimerkiksi nyt jo pari viikkoa selaimen välilehdessä auki ollut Titityyn sivun ei-lainkaan-houkutteleva The Uncommon Thread:n Merino Lace lanka on mulle täysin tarpeeton. Ehdottomasti on, enkä mitenkään päin aio ostaa sitä itselleni kesäloman kunniaksi. Ehei, en aio.

-hanne

INVENTAARIO

$
0
0

LOMA! Mä en haluaisi tietenkään mitenkään rehvastella, mutta mulla alkoi just nyt VIIDEN VIIKON loma. Ja kesäloman sekä kauniin kesäpäivän kunniaksi mää teen lankainventaarion. Huomenna pakkaan sitten varmaan puolet näistä mukaan ja suuntaan kohti pohjanmaata rentoutumaan.


1.  Itse inventoija
2.  Lankajemma
3.  Lankajemma
4.  Eväät
5.  Epämääräiset käsityönyssykät
6.  Nesteytys
7.  Läpikäytyjen läjä
8.  Musaa
9.  Jämälankasäilö
10.  Puikot
11.  Roskis
12.  Vielä ostoskassissa olevat langat...
13.  Matonkudejemma

....ja reilun tunnin kuluttua:


1.  Tyhjä jemmalaatikko
2.  Epämääräinen keskeneräinen työ
3. Tyhjä lankajemma
4.  Syöty
5.  Juotu
6.  Keskeneräisten töiden pussi
7.  Läpikäytyjen läjä
8.  Puuvillalankoja
9.  Jämälankasäilö - täynnä
10.  Puikot - täynnä
11.  Matonkuteet läpikäyty 
12.  Roskis - täynnä






Puikkojen läpikäynti oli kyllä elintärkeä homma. Ensinäkin multa oli varmaan puolet noista hukassa noissa epämääräisissä käsityönyssyköissä. Toiseksi, arvatkaa monetko 3,5 koon sukkapuikot multa löytyi kun kävin noita läpi. Neljät. Nyt tein sen mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten. Listasin puikot Needles -Iphone appsiin, joka on siis varta vasten tehty puikkojen listaamista varten. Tuonne aplikaatioon saa merkattua puikkojen mallin (sukkapuikot, neulepuikot, pyöröpuikot), materiaalin, koon, pituuden ja lisäksi vielä vapaasti kirjoitettavaa lisätietoa, esim. "onnettomat käyttössä" tai "näistä kissa on syönyt yhden puikon pään". 

....ja lopputuloksena siis:


1.  Lankajemma (näyttää sekavalta, mutta mulla on siellä logiikka)
2.  Keskeneräiset käsityöt ja vähän lankaa
3.  Jämälangat
4.  Puikot

DONE!! Ja noin kolme sekunttia tämän kuvan ottamisen jälkeen muistin, että mulla olis ollut vielä vähän lankaa yhdessä laatikossa. 
Huoh.

-hanne

HIUSHOMMIA

$
0
0

Kesälomalainen täällä terve! 
Meikä yrittää raivokkaasti rentoutua minkä ehtii, kauheen rankkaa tää tämmönen! No ei vaan, otan chillisti, vietän aikaa mitä ihanimmassa seurassa ja väkertelen kaikenmoista. Ehdinpäs jo käydä pyörähtämässä Farmari 2013 -messuillakin. Sieltä ostin, yllätys yllätys, LANKAA! Juoksin sadetta suojaan lähimpään mahdolliseen katokseen, jossa sattumalta (vai johdatuksesta??!) myytiin lankaa.

Mukaan lähti Kotirannan tilan suomenlaanpaanvillaista karstalankaa, ihana luonnonmusta, lampaan tuoksuinen lanka, joka tuntuu käsissä rouhealle, rasvaiselle ja aidolle. Myyjä sanoi, että tilalla on monta eläkeellä olevaa lammasta, joilla saattaa mustan villan seassa olla jo hieman harmaatakin. Se tekee lankaan luonnollisen, vähän meleeratun fiiliksen.

Kotiin päästyäni Jokke, tuo salamannopean ja pettämättömän värisilmän ja -maun omaava miekkonen varasi langan johonkin hänelle tehtävään juttuun nopeammin kuin ehdin sanoa "kato mitä mä ostin". Pahus kun mä oon niin hidas! No, ei auta, nopeat syövät hitaat saavat neuleet. Pitää vaan vielä tuumata että mikä ihme se joku juttu on. Lanka on niin kauniin väristä, että pelkät sukat tuntuu haaskaukselta, mutta esim. huivihommiin lanka on taas hieman liian kutitteleva.


Ja joo, olen mä muutakin puuhaillut, ja sepä se oli oikeastaan tämän postauksen pointtinakin! Pitkästä aikaa oon nimittäin ommellutkin, ja tämän jutun haluan kyllä vinkata teillekin! On nääs niin näppärä ja hauska DIY puuha, että teinkin niitä heti monta ja vähän eri kokoisia. Ohjeet puuhaan löytyy mainiosta Skunkboy -blogista, täältä näin, kliks vain! Vähän vaan rautalankaa ja kangasta, ja pikkasen kun näyttää työlle ompelukonetta, niin jo on hiuskoriste valmis. Ja senhän kaikki tietää, että kun tukka on hyvin, niin kaikki on hyvin! No joo, kesälomakin auttaa vielä asiaa.

-hanne

BETONIPÄIVÄ

$
0
0

Klo 12:45

Suunnittelupalaveri ystävän luona. Tai suunnittelu on ehkä turhan mahtipontinen termi...sanotaanko että "aa, hei, tääkin vois olla kiva, ja tää ja tää" -palaveri. Suosittelen selailemaan läpi betoniaiheisia kirjoja ja googlekin tietty auttaa. Meillä oli käytössä Betonin ja mosaiikin taikaa sekä Betoni - hauska harrastus -kirjat. Kannattaa vilaista myös linkkikokoelma "50+ Things to Make from Cement mix and Concrete Blocks".

Klo 14:10

Kirpputorikierros muottien hankkimiseksi (Fida ja SPR -kirpparit) sekä Prismassa käynti, koska nälkähän tässä oli jo ehtinyt tulla.


Klo 16:05

Ruoan tekemistä ja syöminen. Suosittelen mitä lämpimimmin kokeilemaan osana salaattia hunajaisia auringonkukansiemeniä: Paistinpannu ja melko mieto lämpötila, pannulle kourallinen siemeniä sekä pari ruokalusikallista hunajaa.  Sekoittelua, kunnes hunaja on kunnolla sulanut. Sopii melkeinpä mihinkä salaattiin tahansa. Ja myös leivälle. Taivaallista.


Klo 17:55

Ja asiaan. Muottien tutkailua, sovittelua, suunnittelua, ajoittaista harmittelua jos ei löydy just sopivaa, valintojen tekemistä, ja aika monta "hei vitsi oisko ollu vähä hieno tehdä semmonen ja semmonen, äh ku ei oo siihen sopivaa muottia...! No, otetaanko uusiksi kohta uudelleen?" -tilannetta.

Sitten vielä valittujen muottien voitelu. Tällä kertaa me käytettiin voiteiluaineena osassa vaselinia ja osassa sekoitusta, jossa on puolet ruokaöljyä ja puolet fairya.


Klo 19.15

Betonin sekoittamista (sopivan vesi/betoni -suhteen hakemista).


Klo 19:30

Lisää betonin sekoittamista. Isän kätköistä löytyi mitä näppärin porakoneeseen liitettävä öö...betonivatkain? Sillä homma kävi huomattavasti nopeammin.


Klo  19:40

Jee! Vihdoin valuhommia! Betonia muotteihin, keskikohtien arvailua, määrän arviointia, ankaraa koputtelua ilmakuplien poistamiseksi, muutama hervoton naurukohtaus ironneiden teippien sekä betonimäärän virhearviointien vuoksi. Tää on kyllä se paras vaihe!


Klo 20:58

Valmiiden juttujen ihailua.


Klo 21:05

Vielä vähän betonin sekoittamista ja mystisiä kokeiluja. Loppusiivous ja tavarat paikalleen.


Klo 22:10

Valmista! Aurinko laskee betonitehtaamme taakse. No okei, viereen.

*****

Niin että sen verran rankkaa tämmönen betonihomma, koko päivä menee näppärästi näissä puuhissa. Mut oikeesti oli kyllä eri-ihana päivä! Valmiita tuotoksia esitelen sitten ehkä parin päivän päästä. Tsau!

-hanne

AVARUUSMUNA JA TUOHISORMUS

$
0
0

Terve taas!
Minä ja Jokke tehtiin kahden ystävän kanssa kesäreissu Hailuotoon ja sieltä Kolille, taustamusana puikkojen kilinää ja teknoa. Matkalla me ihasteltiin maisemia, ällöttävän kokoisia etanoita (niitä ei siis ihasteltu), syötiin mustikoita ja heiteltiin leipiä. Käytiin myös kalastamassa, laskeuduttiin Ukko-Kolilta maisemahissillä ja käveltiin (mä laahustin) Ukon juurelta takaisin ylös. Saunottiin aika paljon ja pelattiin kortteja (voitin ja hävisin).





Mutta halusin erityisesti kertoa, että Hailuodon toisesta pienestä kässäkaupasta, Luovon Puikkarista me  ostettiin Minnan kanssa aivan ihastuttavat avaruusmunat, jotka Eemeli 7v oli tehnyt. Siinä myyntirasiassa oli foliotakin pohjalla, niin välittyi vielä paremmin se avaruusasia. Mä ehdottomasti haluan ajatella että siinä on kasvamassa tuleva käsityöyrittäjä, ja niitähän on aina hyvä tukea eteenpäin! Oman avaruusmunani ripustin takin vetoketjuun. Mahtaakohan siitä joskus kuoriutua jotain?



Sit toisena juttuna on nuo tuohisormukset! Ollaan ehkä joskus muksuna jotain tämäntyyppistä tehty, mutta enhän mä nyt muistanut näitä enää ollenkaan! Mä tykkään! Vaikkapas Jokkemaasta löytyy hyvät kuvitetut ohjeet, miten ne nyt sitten taas syntyikään, jos ei just oo pääsemässä Hailuotoon niitä ostamaan.

Nyt me matkataan tämän kesän 1/2 häistä kotiin tutkailemaan joko joko vihdoin olisi loputkin betonityöt kuivuneet! Nähään!

 - hanne

TEHDÄÄN SILLE UUSI LELU

$
0
0
"Hanne ka Elma on jo tottunu muhun, kato, mä voi jo silittää sitä. Nyt se haisto mun kättä, kato näin se haistoi *pienen pojan haisteluimitaatio*. Pitäiskö meidän tehdä sille uus lelu niin se voi sitten leikkiä sillä? Hmmm mistähän sen tekis, voisko sen tehdä vaikka paperista?"

Meidän kissoilla on kyllä yksi fani yli muiden, mun pieni Miksu serkku. Nyt kun satutaan olemaan yhtä aikaa lomaa viettämässä mun vanhempien luona, niin kissoilta ei kyllä seuraa puutu. Elma ei oo ehkä joka hetki aivan yhtä innoissaan saamastaan huomiosta, mutta leluasiassassa se olisi samaa mieltä. Uusia leluja, kyllä! 



Sen verran tuosta arisokatista löytyy vielä saalistajaa, että nahkalelut on aina hitti. Varsinkin jos niistä roikkuu härpäkkeitä, suikaleita ja muita heiluvia ulokkeita. Elma on erityisen kova tyttö noutamaan, joten parasta on, kun lelu on sellainen jonka saa nakattua kauas, ja jonka tommonen pieni rääpäle jaksaa roudata takaisin heitettäväksi.

Edellinen DIY kissanlelu, kakkapökäleeksi (ulkonäöllisistä syistä) ristitty nahkariepu on yhä aivan parasta mitä Elma tietää. Sen huonopuoli on vaan se, että lelu on sen verta kevyt, ettei se lennä heitettäessä kovinkaan kauas. Mä olinkin jo tovin suunnittelut superpallolelua, joka lentäisi vähän kauemmas ja ehkä hieman jopa pomppisi lattiaan osuttuaan.



Niin että eipä muuta kuin laatikoita kaivalemaan. Materiaaleiksi tähän leluun tarvittiin yksi lapsuusmuistojen laatikosta (snif) kaivettu superpallo sekä hieman nahkaa. Leikkasin nahasta kolme about 25 cm mittaista ja noin 1 cm paksuista suikaletta, sekä yhden lyhyemmän ja kapeamman suikaleen sitomista varten.





Nahkasuikaleet asettelin ristikkäin, laitoin superpallon suikaleiden keskelle ja nostelin siitä suikaleet yksi kerrallaan mahdollisimman tiukasti pallo päälle. Sidoin lopuksi suikaleet nipuksi pienimmällä nahkasuikaleella. Tässä kohtaa pitää tarkistaa että nahka asettuu pallon ympärille niin tiukasti kuin mahdollista.


Sitten vaan lelun hännästä kiinni ja kova heitto. Pallo ei tietenkään pompi ihan samalla tavalla kuin pelkkä superpallo pomppisi, mutta melko hyvin kuitenkin, jos nahan on saanut riittävän tiukalle. Tämäkään lelu ei tietenkään ole esteettisesti kaunein näkemäni asia, mutta Elma ja Miksu tykkäävät, joten tavoite lienee saavutettu?

Onko olemassa kauniita (ja kuitenkin innostavia/toimivia) kissojen leluja? Vinkatkaa mulle jos tiedätte hyvä ohjeita/malleja! Vielä olis nääs lomaa reipas viikko jäljellä.

-hanne

KEN ON HEISTÄ KAIKKEIN KAUNEIN?

$
0
0

Morjenttes!
Ihan vahingossa meikäläinen lipsahti pienelle blogitauolle kesäloman viimeisiksi koomailupäiviksi, mutta nyt ollaan taas terävänä täällä ruudun toisella puolella. Sanaa "terävä" käytän tässä yhteydessä ehkä aika vapaalla otteella. Tämä syksy tuo kuitenkin ainakin mulle tulessaan sen verran suuria juttuja ja muutoksia, että pitäis todellakin saada nyt pitkän loman jälkeen taas otetta sellaisistakin haasteellisista asioista kuin tiskaaminen, pukeutuminen ja illalla nukkumaan meneminen.

Mutta kuului mun loppulomaan kuului muutakin kuin yöpaidassa roikkumista ja puoleen päivään asti nukkumista. Pääsin nääs kahdenkin muruseni aivan täydellisiin häihin eri puolille suomea nauttimaan, tanssimaan, SYÖMÄÄN, kuvailemaan ja liikuttumaan. Mainitsinko jo syömisen?


Jälkimmäisissä häissä sain osallistua mitä makeimpaan kakkubuffettiin, siis muutenkin kuin vain lusikkani kera. Morsiuspari toivoi nääs noin kymmeneltä näppärän matkan päässä oleilevalta vieraalta häälahjaksi kakkua! Tekemiseen sai vapaat kädet, joskin kaksi toivetta hääpari esitti: He toivoivat häihin Barbie ja Ken -kakut. Mä varasin tuota pikaa Kentsukakkusen itselleni. Tuo mun Ken harrastaa DJ hommia, mikä on sattumalta myös sulhasen harrastus. Aikamoista.

Työhön kävin apinan raivolta. Ensin tein tärkeimmät, eli tietenkin DJ-kuulokkeet, takin ja hääteemaväriset housut (äiti auttoi). Sitten vaan Kinuskikissalta aivan mainio lakritsi-lime-valkosuklaakakun resepti kouraan, googlesta parit referenssikuvat dj-laitteista esiin ja eiku menoksi! Sen verran innostuin tästä projektista, että sattuipa mielestäni lipsahtamaan, ettei musta oikein löydy kokin tai leipurin vikaa (Jokke nyökyttää vieressä). Hieman pieleen menikin meikäläisen kakun mittasuhteet suhteessa DJ-Kentsuliin, samoin tanssilattiaa edustavan kakkuosan "kiille" muistuttaa enemmän perunamaata kuin parkettia, mutta semmosta sattuu. Mutta ei ainakaan jäänyt liian löysäksi tuo päällinen, kovettui kuulkaas jo matkalla kauhasta kakun päälle. 

 
Dj-pöydän soittimiin paneuduin syvimmällä mahdollisella kokkailurakkaudella mitä musta löytyy, ja erityisesti mikseriin olinkin sen verran tyytyväinen, että taisinpa häissä pakottaa houkutella sulhasen popsimaan tuon lakritsitoffee -laitteen suihinsa.

Tämän kakkubuffetin toteutustapa oli kaiken kaikkiaan isommankin hehkutuksen arvoinen. Mähän voin kuitenkin puhua sekä häävieraiden että leipojien näkökulmasta. Miettikää nyt, teillä on joku kymmenen kakkua valittavana, mä maistoin ainaskin viittä ja Joken lautaselta vielä paria lisää. Ei kaivannut kuulkaas kahvipöytä mitään muuta täytettä! Morsiusparikin vaikutti erityytyväisiltä saamiinsa kakkuihin ja säästäähän tässä parisen euroakin hääkustannuksista. Ja ainakin mä nautin ihan valtavasti myös tästä suunnittelu- ja leipomisprojektistakin! Tämä ei tietenkään onnistu joka häissä, sillä kaukaa tulevien vieraiden olisi liian haasteellista tuoda kakkuja, mutta näissä häissä tämä toimi hyvin. Alla vielä kuvia muiden huimista taidonnäytteistä. Mun suosikki oli tuo All you need is love -kakku, joka sattui olemaan kesän toisen morsmaikun tekele. Tietää siis varmasti mistä puhuu!



Ja lopuksi vielä onnellisen morsiammen kengät. Näillä kengillä laitettiinkin illalla sitten oikein kunnolla koreasti!

-hanne

BETONIA [osa 1.]

$
0
0



Kuvat yllä Minnan

Nyt on kuulkaas semmonen postaus vuorossa, että mulla ei oo näiden hienouksien kanssa valitettavasti oikein osaa eikä arpaa. No, paitsi että olin luonnollisesti mitä ihaninta ja tietty myös mitä inspiroivinta seuraa taannoisena betonipäivänä ystävälleni Minnalle. Eikös? Päivän tuotoksina saimme myös muita hienouksia, sekä kuten toisinaan betonihommissa, myös niitä ei-niin-hienouksia. Näihin muihin palataan myöhemmin.






Minnalla oli siis mielessä betoniset vetimet, joihin tulisi vähän korkkiakin. Muottina nupeille toimi jääpalamuotti, joka tarttui mukaan kirpparilta betonipäivän alkupuolella. Siihen vain hieman voiteluainetta pintaan (tällä kertaa vaselinia), muotteihin betonia ja ruuvi pystyyn. Vähän jännitettiin, että miten nuo ruuvit pysyvä suorassa pehmeässä betonissa, mutta näyttivät onneksi jämähtävän varsin nopsasti paikalleen. Varteen laitettu korkki antanee myös kiinnitysvaiheessa hieman anteeksi, jos ruuvi onkin aavistuksen vinossa. 

Sanoisin, että ehkäpä hienoimmat vetimet ikinä.



 Kuvat yllä Minnan

Osaan muoteista ei laitettu ruuvia, ja ne päätyivätkin jääkaappimagneetiksi. Riittävän voimakkaat magneetit löytyivät Clas Ohlsonilta. Liimana näissä on nyt pikaliimaa, mutta kaksikomponenttiliima toimisi kuulemma ehkäpä paremmin. 




Kuva yllä Minnan 

Myös tämän vetimen muottina toimi jääpalamuotit. Minna vuoli muotin reunaan pienen loven ruuvia varten niin, että ruuvi ei jää koholle, vaan pääsee uppoamaan puolittain betoniin. Näitä ruuveja piti hieman tukea paikalleen/suoraan kovettumista odoteltaessa. Betonin kuivuttua toinen ruuvi vain irti, liimaa väliin ja puolikkaat kohdilleen.








Että semmosia juttuja me ainakin saattiin aikaan. No, siis Minna sai, mutta mä ehdottomasti toimin henkisenä tukena. Mun omat tekeleet vaatiivat vielä vähän työstöä, joten laitan ne näytille jahka saan valmista!

Ja tulipa vielä mieleen, että huomenna on perjantai, ja sehän meinaa sitä, että huomenna on perjantai! Siinäpä teille viikon viisaus! :)

-hanne

MUUTOKSIA

$
0
0
Yhdeksän vuotta sitten mä valitsin toimintaterapeutiksi opiskelun käsitöiden opiskelun sijaan. Se oli silloin hyvä päätös se. Mutta näköjään jotkut asiat pitää kokeilla kattoa loppuun asti. Näinpä meikäläinen haisteleekin syksyllä uusia tuulia Helsingin yliopistossa, käsityönopettajan opinnoissa!

Aika tosi jännittävää lähteä taas opiskelemaan, varsinkin kun toimintaterapeutin paperit käteen saatuani vannoin, etten ikuna milloinkaan enää opiskele (hupsista!). Saa nähdä miten tämän yli-ikäisen fuksin pää pärjää opiskelun ja ehkä ennen kaikkea opiskelijan talouden kanssa...Tahto on kuitenkin kova, opintojen laaja sisältö innostava ja on myös erimukavaa tutustua taas uusiin ihmisiin. Että semmosia kuulumisia nyt, katotaan kuinka mun käy. 

Mutta vaikka omassa elämässä tulee nyt vähän muutoksia, niin tämä rakas (ja pian kaksivuotias!!) Eilen teini jatkaa tietenkin kuten aina ennenkin. Paitsi että Jokke on sitä mieltä, että kunhan saan käytyä koulussa noita kaavoitus- ja ompelukursseja, voin muuttaa blogin nimeksi "Eilen tein Jokelle vaatteita". Mä taas ehdottaisin, että Jokke vois samalla alkaa pitämään kilpailevaa blogia "Eilen tein paljon töitä, että saan elätettyä opiskelevan vaimoni." Mä ainakin lukisin sitä blogia! Ettekös tekin??


Yllä on pikaisesti napatut kuvat pääsykokeiden toisen vaiheen näyttötehtävästä. Mä tein lahjaksi suunnitellun meikkipussin, johon on integroituna kyljessä peili. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tarkka ohjeistus näyttötehtävään löytyy täältä.

-hanne

KÄSITYÖKORTTELI NARINKKATORILLA [31.8.2013]

$
0
0
Kiitos ihan aluksi teille, te kaikki ihanatihanat, edellisen postauksen kommenteista! Tuun kyllä varmasti ainakin ajoittain kirjoittelemaan myös koulun sujumisesta. Vaikka nyt vielä ehkä tuntuukin siltä, että tässä on varmasti käynyt joku erhe, ja kun parin viikon (!!!!) päästä yritän koulun penkille, käy ilmi, että saamani kutsukirje olikin osoitettu jollekin toiselle Hannelle. Jolla on myös sama toinen nimi. Ja sama sukunimi. Ja sosiaaliturvatunnus. Joo...mua hieman ehkä jännittää tämä aika iso muutos. Mutta hyvällä tavalla. Silleen että vähän mahan pohjassa kutkuttaa ja ehkä pikkasen illalla valvotuttaa.



Hei mutta asiaan! 

Hyvät ja rakkaat kässäsiskot, luin hiljattain tapahtumasta, jonka tahtoisin teidänkin tietoisuuteen. Joukkio suomalaisia kädentaitajia ja käsityöyrittäjiä on yhteistuumin pystyttämässä Helsinkiin Narinkkatorille omat markkinat, Käsityökorttelin, 31.8., eli jo parin viikon päästä! Tapahtuma on toteutettu pienen joukon talkootyönä ja voimanponnistuksena.  Idean synnystä ja konkretisoitumisesta voi lukea enemmän Susannan blogista, josta minäkin asiasta luin. Tämmöinen veto kuvastanee hyvin ainakin mun käsitystä suomalaisista käsityöyrittäjistä: Vaatii loputtomasti rohkeutta, sinnikkyyttä ja intoa polkaista homma käyntiin, ja saada se vieläpä kannattamaan. Ja lisäksi  pitää tietenkin vielä osata, ideoida, tehdä ja osata lisää. Tästä syystä ainakin mua innostaa tämä tapahtuma.

Ja tiedoksi vielä, että nyt meillä kaikkilla muillakin on mahdollisuus ottaa pienesti osaa näihin talkoisiin, ja samalla hieman ehkä tukea tällä tavoin käsityöyrittäjiä. Nimittäin tämän talkoovoimin toteutun tapahtuman markkinointi hoidetaan myös suurelta osin talkootyöllä. Voit osallistua mainostustalkoisiin tykäämällä Käsityökorttelista facebooksivuilla, voit vinkata tapahtumasta naapurin Sirkalle ja työkaveri Mirkulle. Ja jos pidät blogia, voit osallistua myös mainostustalkoisiin tekemällä postauksen aiheesta. Blogaajille on tässäpä vielä pieni porkkana, blogin kautta mainostustalkoisiin osallistuneilla on mahdollisuus myös voittaa itselleen Käsityökorttelin myyjien töitä (heh, tai siis tuotteita. Yritäjät hoitanee edelleen itse työnsä). Kilpailusta, ja siihen osallistumisesta voi ja kannattaa lukea lisää täältä.

Ja ehkä ennen kaikkea, tapahtumaa ja sen yrittäjiä voi tukea menemällä paikan päälle markkinoille ihastelijan ja ostajan roolissa. Mä ainakin meen! Torille saapuvia myyjiä voi etukäteen tutkailla tästä. Eläköön käsityö!

-hanne

BETONIA [osa 2.]

$
0
0

Tämä betoninen kello ei oo varsinaisesti betonipäivän tuotoksia. Yritin kyllä kelloa jo silloinkin, mutta en aivan onnistunut. Tai tavallaan en päässyt lähellekkään. Eli uutta yritystä matkaan vaan, Joken pienoisella avustuksella (eli mä valoin betonin, Jokke teki muut hommat). Ja tästä tulikin kiva. Jee! Betonina käytin tällä kertaa melko karkeaa betonia, en siis hienobetonia. Se käyttäytyi vähän tuolla tavalla rouheammin. Ensin harmittelin, että kello meni pilalle tuon epätasaisen pinnan vuoksi...mutta nyt mä ehkä pidän siitä juurikin tuon rikkonaisuuden vuoksi.

Haasteena tämän kellon kanssa oli erityisesti muotin löytäminen. Halusin ehdottomasti, että reunojen pitää olla täysin suorat, ja semmosta muottia olikin kuulkaas vaikea löytää. Ja vaikka olisinkin löytänyt, niin enpäs oo laisinkaan varma, että betonin olisi saanut irti muotista, jossa ei ole yhtään päästöä (eli reunat eivät kallistu lainkaan).


Aikani vinguin mielestäni vain hiljaisesti ja itsekseni tätä isoa ja merkittävää ongelmaa, mutta saattoinpa ehkä ääneenkin muutaman valitussävyisen äännähdyksen päästää, sillä aivan pyytämäni tuo armas mieheni tarttui puuhaan. Muotti syntyi viiluvanerista ja ruuveista. Kuivumisen jälkeen betonin saikin helposti irti ruuvit avaamalla.



Harmillisesti en tullut kuvanneeksi muotin muita osia! Mä en ymmärrä miksen, mullahan on aina kamera mukana! No, yritetään sanoin...Muotissa oli siis neljä seinää ja pohja. Koneiston syvennyksen tein maitopurkilla, ja kellon läpi kulkeva reikä syntyi taas sopivan paksuisella pultilla. Nämä koottiin yhteen siten, että pultti kulki ensin maitopurkin pohjan läpi ja sitten muotin pohjana toimivan viilulevyn läpi  (kellotaulua vasten oleva levy). Näiden kahden väliin jäi vajaan parin sentin rako betonia varten. Lisäksi muotin sivureunojen ja maitopurkin reunojen väliin jäi ympäriinsä vajaan kolmen sentin rako betonille.


Koneisto riittävän pitkällä tapilla löytyi lopulta Clas Ohlsonilta. Samoin kellon viisarit. Viisareista napsaisin sentin verran pois että mahtuivat pyörimään, ja maalailin ne spraymaalilla valkoiseksi. Jokke olisi halunnut viisareihin jonkun värin valkoisen sijaan, mutta kun kaapista nyt löytyi vain valkoista maalia, joten sillä mentiin nyt. Ehkä mä vielä syksyn kunniaksi innostun vaihtamaan tähän vaikka keltaiset viisarit.

Huomatkaa, sanat "syksyn" ja "kunniaksi" samassa lauseessa. Mikäköhän muhun on mennyt?

-hanne

BETONIA [osa 3.]

$
0
0
 
Siten kuulkaas vielä viimeinen kuvapläjäys betonipäivän jutuista, ja muutenkin kesän lopuista betonituotoksista. Näköjään tämä kesän alussa päälle puskeva betonikuume alkaa olla yhtä vakavaa, kuin joka syksyinen neuloosi! Ängen nyt nämä kaikki tähän samaan postaukseen, voimia toverit! Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin tämä postaus sisältää mun lyhyellä matematiikalla laskettuna yli 11 000 sanaa. Tiedoksi vain.




Tämä kulhon muotteina toimi kaksi lasista jälkiruokakulhoa. Toinen (ulompi muotti) oli tasapintainen, toinen (sisämuotti) taas ulkopinnaltaan kohokuvioinen, josta syntyi betonikulhon sisäpinnan kuviointi. Huono puoli tällaisen sisämuotin käytössä oli se, että sitähän ei irti saanut, kuin vain hajottamalla. Mutta tuo kuvioitu pinta on ihana.

Viimeistelin tällä kertaa kulhon sisäpinnan maalilla. Se samalla kiinnittää betonia, ja estää murtumista. Vetäisin ensin kulhoon pohjamaaliksi valkoisen spraymaalin. Se ehkä toi tuolle toiselle maalille paremman pohjan, mutta ois tuo varmaan onnistunut ilmankin...Toisena, peittävämpänä maalina toimi valkoinen emalimaali. 




Ohjeen tähän alustaan löysin täältä. Tästä tuli ihan ok, ja ajattelin että se toimisi näppärästi pannunalusena...mutta mutta...Halusin testata miten matta spraylakka toimisi betonin pinnassa. Suunnittelin laittavani lakkaa betonikelloon, ja halusinkin ensin testata vaikuttaako se betonin väriin (vaikuttaa se vähän, ja jätti myös pinnan hieman kiiltäväksi vaikka mattalakka olikin...en laittanut siis kelloon). Testasin siis lakkaa tähän, ja mitäs ajattelette, voiko tällaiselle lakkapinnalle laskea kuumia kattiloita? No ei voi ei. Mutta eipä tämä tullut mieleen ennen lakkausta. Meinasin jo nakata tämänä ei-enää-käyttökelpoisen pannunalusen metikköön, vaan äiti sitten kekkasinkin, että tämä voisi toimia myös kynttilän alusena. Hyvä äiti!




Tämä on sitten taas nuppivastaavan, Minnan tekeleitä. Se on siis maljakko, tehty samoilla muoteilla joilla tein vuosi sitten oman, kissan kestävän maljakkoni. Myös Minnan maljakko on osoittanut kuulemma kissankestäväksi pystyssä pysymisen osalta, mutta maljakko on kuitenkin joutunut evakkoon, sillä toinen kissoista yrittää nuolla(!?) sitä koko ajan. Hmm? Betoniraukkautta ilmassa ehkä sielläkin?

*****

Ja ei betonipäivää ilman muutamia epäonnistuneita betonitöitä. Tällä kerralla voidaan puhua aika monestakin muutamasta. Suurinosa jäi nyt kuvaamatta, mutta voitte kuvitella kuinka hyödyllinen on betonikello, josta tuli liian paksu kellokoneiston tapille, tai tuoli jonka istun on halki. Tai kynttilänjalkayritelmä, jonka sisällä on korkin pala (korkin oli tarkoitus tehdä kynttilänjalkaan aukko kynttilää varten, ei irrota ja upota keskelle betonia..).


Tämä oli vähän harmillinen juttu. Muotti oli superhieno, ja me odotettiin siltä paljon. Mutta muotin materiaali reagoikin yllättäen betonin kanssa, jonka seurauksena valmiissa työssä oli tuollainen lila pinta. No, värjäytynyt pinta olisi voinut olla ihan sievä vähän tasaisempana, mutta värisävy vaihtelee laidasta laitaan ja lisäksi harmillisesti betoni osin murtui noiden harjanteiden päältä.




Kokeiltiin myös pitsin käyttöä betonitöissä. Näissä kuvissa pitsi on vielä paikallaan havainnollistamassa, kuinka joillain tekijöistä (Minnalla) pitsi asettui kauniisti suoraan ja sille kohtaa kuin pitkin.




Ja toisilla taas (mulla) pitsi asettui kaikesta säätämisestä huolimatta vinoon. Totesinpa myös oman pitsityöni osalta, että betonitöissä vielä suurempiaukkoinen pitsi tekisi hienompaa jälkeä.




Betonitöissä usein tavattu no-ei-kyllä-tullu-ny-aivan-sellainen-kun-meinasin -ilme. Ensi viikolla alkaa koulu (jee!), saapa nähdä kuinka tutuksi tämä ilme siellä tulee.

-hanne

RUISTA RANTEESEEN [ohje]

$
0
0

Mä olin just kirjoittamassa, että nyt se syksy on kuulkaas ihan kohta täällä, mutta huomasinpa, että pihalla ukkostaa. Just. Meni nyt vähän pohja tältä mun postaukselta...olin nimittäin ajatellut fiilistellä tässä syksyn tuloa, ja laittaa siihen liittyen tänne bloginkin puolelle kämmenikkäiden ohjeen, jonka tein viime keväänä  Eiran tukun Eiran langat -lehteä varten. No, selvä, vielä se kesä sinnittelee, mutta siitä huolimatta yöllä pyöräilessä alkaa jo sormia ja korvia paleltaa (perustuu tositapahtumiin).

Tein itelleni viime keväänä kahdetkin kämmenikkäät tällä ohjeella. Allaolevissa kämmenikkäissä sijoitin tuon nappi-kiristysnauhahässäkän kämmenen puolelle (ja ranneosuuden taisin neuloa muutaman sentin pidemmäksi). Näiden mun omien lisäksi todistettavasti ainakin kahdet muutkin kämmenikkäät on onnistuneesti tällä ohjeella tehty (tattista Sanna!). Jee!



Ruista ranteeseen -kämmenikkäät

Koko:
Nainen (keskikokoinen käsi)
Sukkapuikot: nro 3 ja nro 3 1/2
Lanka: Araucania Botany Lace, väri PT 2114 (keltainen)
Menekki: 50g
2 kpl nappeja

Ohje


vasen käsi:
Luo 48 silmukkaa puikoille nro 3. Jaa silmukat tasaisesti neljälle sukkapuikolle ja aloita kevennetty joustinneule suljettuna neuleena: *1 krs: neulo 1 o, 1 n koko kierroksen ajan. 2 krs: neulo kaikki silmukat oikein.* Toista 1 ja 2 kierrosta,  kunnes joustinosuus on noin 2,5cm korkea. Vaihda puikot nro 3,5 ja jatka neuloen sileää neuletta. Kun kappaleen korkeus on noin 5 cm, tee kavennukset neulomalla viimeiset 2 silmukkaa oikein yhteen 1. sekä 3. puikojen alussa. Jatka sileää neuletta, kunnes kappaleen korkeus on noin 15cm. Aloita peukalokiila: Neulo normaalisti, kunnes 2. puikon lopussa on jäljellä 4 silmukkaa. Ota vasemmalle puikolle langankierto edellisen kierrosten silmukoiden välistä, ja neulo se kiertäen oikein. Neulo 2 s oikein, ota jälleen langankierto ja neulo se oikein. Neulo vielä 2 s oikein. Toista lisäykset vielä joka 4. kierros kolme kertaa, ja joka 3. kierros kolme kertaa. Neulo vielä viimeisen lisäyksen jälkeen 2 kierrosta oikein. Neulo sitten kiilan alkuun asti, nosta peukalokiilan 16 silmukkaa apulangalle ja luo kiilan kohdalle 3 silmukkaa. Neulo näillä 47 silmukalla 3 kierrosta oikein.

Kavenna sitten kiilan kohdalla neulomalla 2 oikein yhteen (=46s). Jatka neulomista, kunnes kappaleen kokonaiskorkeus on 25 cm. Vaihda työhön puikot nro 3 ja neulo kevennettyä joustinneuletta kuten alussa 2cm. Päättele, varmista ettei päättelykierros jää kiristämään.

Oikea käsi:
Neulo kuten vasen, mutta tee peukalokiila kolmannen puikon alkuun neulomalla ensin 2 s oikein ja aloittamalla sitten lisäykset.

Peukalo:
Siirrä apulangan 16 silmukkaa puikoille nro 3,5. Nosta vielä peukalon juuresta 5 silmukkaa kiertäen, niin ettei peukalon juureen jää reikää. Jaa 21 silmukkaa kolmelle puikolle. Neulo suljettuna neuleena 3 kierrosta. Kavenna sitten peukalohangassa 1 silmukka neulomalla 2 o yhteen. Jatka neulomista vielä 4 kierrosta. Vaihda puikot nro 3, neulo kevennettyä joustinneuletta noin 1 cm. Päättele silmukat, varmista ettei päättelykierros jää kiristämään.

Kiristysnauha:
Luo puikoille nro 3 seitsemän silmukkaa. *Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo 6 o (oikea puoli). Käänny. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo  1n, 1o, 1n, 1o, 2n (nurja puoli).* Toista, kunnes kappale on noin 13 cm korkea. Neulo sitten oikealla puolella 2 o, päättele kolme silmukkaa, neulo taas 2 o, käänny. Neulo 2n, luo kolme silmukkaa, neulo 2n, käänny. Päättele silmukat. Höyrytä nauha suoraksi.

Viimeistely:
Kiinnitä kiristysnauha kämmenikkään sisään haluamaasi kohtaan siten, että kiristysnauhan nurjapuoli asettuu kämmenikkään sisäpintaa vasten. Kiinnitä sitten nappi kämmenikkään oikealle puolelle, samaan kohtaan kuin kiristysnauha on kiinnitetty sisäpuolella. Päättele langat, höyrytä kämmenikkäät kevyesti.


 
-hanne

NEULOOSI [huivi]

$
0
0



(BLOGIYHTEISTYÖ) Lankakauppa Kerästä testineulontaan saatu Isagerin ihanaihana Tvinni -lanka aiheutti mulle ensitapaamisella sydämen tykytyksiä ja sitten yllättäen vähän pään vaivaamista. Kun tiedättekös, kun joskus tykästyy johonkin lankaan silleen ouvauhuhuhaaahihanaa -tavalla, ja sitten tietenkin siitä pitäisi neuloa jotain aivan erityistä. Mä halusin tehdä jotain, mistä välittyisi langan rouheus, aitous, maanläheinen värimaailma ja hillitön metrimäärä (yli 500m). Mutta enpä osannut. Jumitin. Tein, en ollut tyytyväinen tekemääni, purin. No, tulipa testattua sekin, että tämä lanka kestää kuulkaas hyvin neulonta, purkua ja uudelleen neulontaa. Näppärää oli myös se, että langan karheuden vuoksi silmukat ei karkaile pudotessaan, mutta purkaessa lanka kuitenkin juoksi varsin hyvin (heh). Lanka on siis merinovillaa, mutta tuntu on paljon rouheampi kuin mulle aiemmin vastaantulleilla merinovilloilla.

Mutta tosiaan, sitten saapui syksy, ja NEULOOSI! Ja silloinhan pitää ottaa vaan puikot käsiin, ja neuloa. Neuloaneuloaneuloa. Jotain yksinkertaista, ilman sen kummempaa kikkailua ja liikoja miettimättä. Kunhan saa vaan neuloa. Lähtökohtana ja -ajatuksena oli huivin vekittäminen ja ainaoikein neule. Muoto syntyi sitten tehdessä (no okei, taas parin yrityksen jälkeen..). Semmonen siitä nyt tuli, supersimppeli, niin tehdä kuin käyttääkin. Ehkä sellainen onkin just ihan hyvä aloitus syksyn neuletöille.





Ohje on suunniteltu siten, että huivi valmistuu yhdestä 100g Tvinni -vyyhdistä. Valmiin huivin paino on noin 90g, joten lankaa ei pitäisi jäädä kuin nökkönen jämälankapurkin täytteeksi. Huivin lisäykset tapahtuvat viitenä portaana, joissa välikierrosten määrä vaihtelee.

NEULOOSI -huivi

Lanka: Isager Tvinni
Puikot: nro 4,5 neulepuikot (tai pyöröpuikot)
Menekki: noin 90g
Koko: (kevyen pingotuksen jälkeen) noin 180cm pitkä ja noin 60cm leveä (leveimmäistä kohtaa mitattuna)


OHJE:

Luo 20 silmukkaa. Neulo aina oikein 10 kerrosta. Käänny. 

I
*Neulo 2 s oikein, poimi silmukoiden välistä lanka ja neulo se kiertäen oikein. Neulo loput silmukat. Neulo vielä 3 krs oikein.* Jatka toistaen *-*, kunnes puikolla on 30 silmukkaa. 

II
Jatka nyt tiheämmin lisäten: *Neulo 2 s oikein, poimi silmukoiden välistä lanka, ja neulo se kiertäen oikein. Neulo puikon loput silmukat oikein, neulo vielä 1 kerros oikein. * Toista *-* kunnes puikolla on 65 silmukkaa. 

III
Neulo kuten I-vaiheessa: *Neulo 2 s oikein, poimi silmukoiden välistä lanka ja neulo se kiertäen oikein. Neulo loput silmukat. Neulo vielä 3 krs oikein.* Jatka toistaen *-*, kunnes puikolla on 80 silmukkaa.

IV
*Neulo 2 s oikein, poimi silmukoiden välistä lanka, ja neulo se kiertäen oikein. Neulo puikon loput silmukat oikein, neulo vielä 5 kerros oikein. * Toista *-* kunnes puikolla on 90 silmukkaa.

V
*Neulo 2 s oikein, poimi silmukoiden välistä lanka, ja neulo se kiertäen oikein. Neulo puikon loput silmukat oikein, neulo vielä 1 kerros oikein. * Toista *-* kunnes puikolla on 95 silmukkaa.

Nyt huivi on puolessa välissä. Toinen puoli neulotaan kuten yllä, mutta käänteisessä järjestyksessä, ja luonnollisesti vähentäen lisäysten kohdalla. Eli:

V
*Neulo 2 s oikein, neulo 2 s oikein yhteen. Neulo puikon loput silmukat oikein, neulo vielä 1 kerros oikein. * Toista *-* kunnes puikolla on 90 silmukkaa.

IV
*Neulo 2 s oikein, neulo 2 s oikein yhteen. Neulo puikon loput silmukat oikein, neulo vielä 5 kerros oikein. * Toista *-* kunnes puikolla on 80 silmukkaa.

III
*Neulo 2 s oikein, neulo 2 s oikein yhteen. Neulo loput silmukat. Neulo vielä 3 krs oikein.* Jatka toistaen *-*, kunnes puikolla on 65 silmukkaa. 

II
*Neulo 2 s oikein, neulo 2 s oikein yhteen. Neulo puikon loput silmukat oikein, neulo vielä 1 kerros oikein. * Toista *-* kunnes puikolla on 30 silmukkaa.

I
*Neulo 2 s oikein, neulo 2 s oikein yhteen. Neulo loput silmukat. Neulo vielä 3 krs oikein.* Jatka toistaen *-*, kunnes puikolla on 20 silmukkaa.

Neulo 10 kerrosta aina oikein. Päättele silmukat.





Viimeistely:
Mä tykkään pingottaa valmiit neuleet. Tämän huivin kohdalla se pehmentää huivin tuntua ja tuo vähän kokoa ja muotoa lisää. Mun tavoitteena oli lisäksi saada ainaoikein neulospinta vähän paremmin esiin. Huivin pingotus kannattaa kuitenkin tehdä hyvin hyvin kevyesti pingottaen, sillä ainaoikein neuloshan venyy melkein loputtomiin, varsinkin märkänä. Ja mitä enemmän huivia pingottaa pituussuunnassa, sen vähäemmän se joustaa valmiina. Mä pingotinkin enemmän leveyssuuntaisesti kuin pituussuuntaisesti.

Eli: Kastele huivi kokonaan, puristele kuivaksi ja pingota kevyesti esim. patjan päälle. Anna kuivua kokonaan. Päättele langat.


 
Vekitys/laskostus:
Huivin voin laskostaa monellakin eri tavalla (tai olla tietenkin vaikka laskostamatta kokonaan). Omaan huiviini tein kolme laskosta: Huivin keskelle tein yhden isomman laskoksen, lisäksi taitoin huivin molemmat päät kolminkerroin. Kiinnitä vekit nuppineuloin.


Pistele kaikki laskokset kiinni huivin reunasta kevyesti (kuva yllä). Älä siis kiristä! Mä pistelin (kevyesti) lisäksi vielä jokaisen laskoksen taitosreunan läpi puolen sentin päästä reunasta (kuva alla) noin reilun viiden sentin matkalta. Keskellä olevan isomman laskoksen pistelin lisäksi vielä pienen matkan verran (vajaa 3 cm) laskoksen taitosreunasta kiinni kaikkien kerrosten läpi.  

Lopuksi laskokset kannattaa vielä höyryttää varovasti kokonaisuudessaan (siis koko matkalta). 


Hei kannattaa muuten muutoinkin tutustua tähän Tanskalaiseen, pieneen äiti-tytär yritykseen, Isageriin; sekä heidän lankoihinsa että neulemalleihin (vaikka Ravelryssa tai selailemalla ehkä yhtä kauneimmista neulekirjoista ikinä). Keräläiset kävivät tuossa taannoin vierailulla Isagerin tilalla ja reissun myötä on Tampereen Kädentaidot -messuilla tiedossa laajemminkin Isagerin lankojen lanseerausta Kerän putiikissa. Hipehei!

Ja siitäpä tuli mieleen että jeejeejee, kohta on taas todella syksyn kässämessujen aika! Onko teillä suunnitelmissa messuvierailuja? Missäs on parhaat messut?

-hanne

POW! KA-BOOM! BAW! SEW! ?

$
0
0

Terve! 
Mulla on kuulkaas alkanut nyt opinnot! Mun ja koulun suhde on alkanut tosi kivasti, melkeinpä voidaan puhua rakkaudesta ensisilmäyksellä. Ja vaikka me ollaan tunnettu vasta näin vähän aikaa, niin nyt jo on sellainen aika hyvä fiilis, että tästä voi kehkeytyä jotain syvempääkin. No joo, reilun kahden viikon yhdessäolon jälkeen meneillään on tietenkin vielä kuherruskuukausi, että realistisempia fiiliksia voi kysellä sitten joskus puolen vuoden - vuoden päästä. Mutta nyt tuntuu kivalle ja sehän nyt on kiva!

No mutta! Koulussa on siis heti pyörähtänyt käyntiin ompeluteknologian kurssi (jei!), ja sinne tarvii (tai siis elämää helpottaa jos omistaa) mukana kiikkuvan neulatyynyn. Mä tein tällaisen, kun en ennestään omistanut. Harkitsin myös esim. Batmanin tai Supermanin logoa, mutta ehkä tämä sopii teemaan paremmin. Mulla on ilmeisesti jostain syystä nyt vähän supersankariolo?


Ja tässä vielä kaaviontynkää jakoon. Hei, jos joku tietää näppärän (ilmaisen) ohjelman, jolla voi tehdä ristipisto- tai muita kaavioita, niin vinkkejä otetaan vastaan!


-hanne

KERÄLLÄ

$
0
0

Tänä vuonna on ilmestynyt kyllä aika monta kivaa kirjaa. Ehkä eniten niistä odotin KeränJonnan omaa Kerällä -kirjaa. Ja onhan se nyt vaikka kuinka ihana. Kaunis katsella, helppo lukea ja innostava selata silleen, että (pidentyvä) TO DO -lista on koko ajan toisessa kädessä.

Ja kun mä sain käytyä kirjan läpi, siirtyi selailuvuoroon Jokke, teemoilla "tämän sä voisit tehdä mulle" ja "tämän sä voisit tehdä meille". Joken ensimmäinen valinta "tämän sä voisit tehdä mulle" -listalle oli tuo alla oleva pipo. Lupasin tehdä sen sille synttärilahjaksi, ja synttärithän on maanantaina, että tuleepa samalla testattua kuinka nopeasti tämä syntyy. Mun omalle listalle taas pääsi mm. villatakki tuossa alempana. 






Jotain kirjasta piti tehdä heti, mä tartuin virkattuun muovipussien pussukkaan. Siitä tuli ehkäpä maailman hienoin kissankakkapussien säilytyspaikka. 

Ja siis selvennykseksi, että siellä säilytetään pusseja, joihin joskus tulevaisuudessa tullaan keräämään kissan hiekkalaatikon paakkuja. Eli ei, emme siis jemmaa kotonamme kissojemme kakkoja. Karvoja kyllä sitten senkin edestä, mm. tuon kyseisen pussin kyljessä. Mutta leikitään, ettei me nyt huomata niitä, eikös?





 
Ja ai niin vielä, ne tai siis te jotka kesällä kyselitte tuon mun tekemän, ylempänä näkyvän tuule läpi -postauksen paidan ohjetta, niin tästä kirjastahan se tosiaan löytyy! Jei!

-hanne

KAKSIVUOTIAS [arvonta]

$
0
0



Ja niinpä sitä kilahti kaksi vuotta täyteen mun rakaan mussukan, eilen tein -blogsun olemassaoloaikaa. Vastahan eilen tämä oli vielä pienen pieni idean poikanen mun pääkoppani sisuksissa, semmoinen hassu haave, että joskus tämä olisi sivusto, jossa kävisi muutkin kuin mä ja äiti. Ja te ystävät rakkaat! Nythän teitä on sinne ruudun toiselle puolen kertynyt aika kunnioitettava lauma! Viime aikoina mä oon saanut seurailla kuinka tuhannen(!!!) Google-käyttäjäraadin lukijan raja napsahteli rikki, Bloglovinissa lähennytään yheksää sataa ja naamiksessa rikkoutui juuri viidensadan lukijan raja. 

Mutta ei se määrä vaan se laatu! Te ootte parhaita! Näille sivuille eksytään teidän lukemattomien linkitysten kautta. Joka postaukseen kilahtelee kommenttien muodossa palautetta, vinkkiviitosia ja omia kokemuksia. Moni on uskaltanut myös kokeilmaan mun ohjeita(jei!), ja muutamat tarkkasilmäiset bongailleet niistä myös virheitä, heh heh. Niin että kiitos vain niistä korjauksista!

Sanoisin, että OuJee, mutta ei se kyllä riitä alkuunkaan kattamaan mun fiiliksiä. Kiitos, ystävät.Eilen tein olisi samahtanut lähtökuoppiinsa, jos te ette raahautuisi tänne lukemaan ja katselemaan. Kaiken kunniaksi pykäisempä pystyyn taas arvonnan, jossa jälleen kerran arvotaan asioita joista mä tykkään!





Sain arvontaan mukaan huiman ihanan PaaPii Designin (PaaPiin Facebook sivu löytyy täältä). PaaPii on omaleimainen yritys, joka viehättää mua tuotteidensa sekä visuaalisen ilmeensä lisäksi myös siksi, että sen juuret ovat on blogissa. PaaPii tuo valmiiden tuotteiden lisäksi markkinoille myös esim. kankaita, ja mun ehdottomia suosikkijuttuja, Tee Se Itse -paketteja. Mä en vaan pääse yli siitä kuinka siistiä on, että saat itse osallistua tuollaisen hienon tuotteen tekemiseen. Tai antaa vaikka lahjaksi toiselle pientä puuhailtavaa. Tai sen valmiin tuotteenkin tietty.

No, ehkäpä hoksaavaisina kavereina jo arvasitte, että arvontaan osallistuvien kesken arvontaan kaksi kappaletta PaaPii Designin Tee Se Itse -pakkausta. Voittajat saavat valita PaaPiin sivuilta haluamansa mallin ja värin. Alla olevissa kuvissa näkyy osa TSI -pakettien malleista, tarkemmin paketteihin voi tutustua täällä

 

ARVONTAAN OSALLISTUMINEN


Ajattelin jatkaa aiemmista arvonnoistani tuttua formaattia, jatka lausetta. Eilen tein... ja huomenna teen... on jo käytetty, joten otetaanpas nyt vuoroon hassujen haaveiden kunniaksi seuraavanlainen lausahdus:  

Vielä joskus teen...mitä? Valmiiksi sen viimevuotisen sukan toisen parin? Talon? Gradun? To Do -listan työn nro 378.? Pariisin matkan? Kirjoneulevillatakin? Täydellisen täytekakun? Sen pinterestissä pyörivän valaspehmolelun? Holtittoman ostosreissun käsityömessuille?

Eli arvontaan voi osallistua
jatkamalla kommenttiosioon lausetta VIELÄ JOSKUS TEEN....
Arvontaan voi osallistua kuka vaan, ja kaikki saavat yhden arvan. Muistakaa jättää jonkinmoinen yhteystieto kommentiin.
Arvonta alkaa nyt! Ja päättyy 10. lokakuuta puolelta öin.


ARVONTA ON PÄÄTTYNYT! KIITOS KAIKILLE OSALLISTUJILLE!!


Mä voin taas aloittaa (koska ette voi mua estääkkään, hähää!). Vielä joskus teen itselleni epätyypillisen teon, ja aloitan kerrankin ajoissa joululahjojen teon. (Tavallaan ne pitäisi aloittaa jo nyt, jos meinaan että tänä vuonna olisin ajoissa. Hmm.....)







Onnea kaikkille arvontaan!!

-hanne

BREAKING BAD!

$
0
0

Jos käsitöiden lisäksi pitäisi nimetä joku toinen intohimo, niin se olis kyllä mulla telkkarihommat. Kuullostaa varmaan ankeelle ja laiskalle, mutta vitsi että mä tykkään istahtaa (tietty) jonkun kivan neuleen kera kattoon hyvää sarjaa tai leffaa. Erityisen kivaa on löytää joku uusi huippusarja, päästä ihan totaalisesti sen imuun, ja katsoa ekat neljä tuotantokautta putkeen parin, kolmen viikon aikana.

Näin me tehtiin kesällä, kun tutustuttiin Breaking Bad -sarjaan mun pikkuveljen pitkällisen houkuttelun jälkeen. Ja maanantaina me sitten saateltiin sarja ystäväporukalla päätökseensä. Sarjan viimeisen tuotantokauden viimeistä jaksoa keräännyimme katsomaan ystävien luo, herkkumässyn kera. Mä tein kisakatsomoon Breaking Bad -kakun, sekä hieman Breaking Bad teemaista karkkia (ks. postauksen viimeinen kuva).



Jos sarja on vieras, niin tämä on varmaan aika mitäänsanomaton postaus, mutta jos taas tiedätte sarjan, niin halusin vaan sanoa että EIKÖ OO NIINKUN MAAILMAN HIENOIN KAKKU!? Ihan itte tein, paitsi että alkuperäinen idea on törkeästi kopioitu täältä, sisukset on tehty Kinuskikissan Haltian polttarikakun mukaan, ja kakkupohjatkin ostin kaupasta kun en ehtinyt taikinahommiin. Hupsista vaan. Mut kuiteski! Ja oli muuten todella hyvää, täyte siis, ja mä en yleensä perusta juurikaan kakuista. Niin että tattista vaan taas Kinuskikissalle!

Kakun rekvisiitaksi tein lisäksi sarjaan olennaisesti liittyvää, edesvastuutonta Blue Sky -metamfetamiinia jäljittelevää karkkia. Tämä syntyi sinisellä karkkivärillä ja tikkariohjeella. Sisältö on siis laittomuuksien sijaan käytännössä puhdasta sokeria. Nam nam. Tämän teko, tai ehkä erityisesti tuon "tikkaritaikinan" teko oli muuten erittäin hauska projekti, josta sikiää ehkä tässä lähiaikoina jotain muutakin...siitä siis myöhemmin lisää. 
 


Mä oon nyt jotenkin vahingossa innostunut vähän näistä kakkuhommistakin, kun kesällä pääsin niiden makuun. Hauskaa puuhaa, eikä nyt niin super vaikeaakaan...varsinkin kun ostaa kakkupohjat valmiina ja seuraa tarkasti Kinuskikissan ohjeita, heh. Pelotti kauheasti tuon marsipaanikuorutuksen laitto, mutta ihan näppärästi se tuohon asettui, eikä revennytkään kuin yhdestä paikasta vaan pikkusen.




Ja tosiaan, jos joku kaipaa huippusarjaa seurakseen, niin suosittelen lämpimästi Breaking Badia. Se ei oo elämän makuinen ja viljapellon tuoksuinen ihana pikku rakkausdraama, että jos semmosta kaipaa niin sitten voin suositella jotain muuta (katselulistalta löytyy kyllä niitäkin). Breaking bad on jotain aivan muuta, ja aivan todella laadukasta sellaista. Se on ehkä viimeistellyin ja tarkiten mietitty sarja mitä oon katsonut. Ei ehkä mikään maailman helpoin katottava, mutta tarviiko sen nyt sitten sellaista ollakkaan?





Ai niin, nyt kun sekä tämä että Dexter on saateltu loppuun, niin vois olla tilaa uusille tuttavuuksille. Saa siis suositella? Mulla on kuitenkin aika monta neuletyötä kesken!

:)

-hanne
Viewing all 283 articles
Browse latest View live