Quantcast
Channel: eilen tein
Viewing all 283 articles
Browse latest View live

VIIVOITTIMEEN KIRJOITETTU

$
0
0

Nyt ei kyllä liikuta kovin läheisesti käsitöiden maailmassa, mutta jaanpa silti teille nämä nostalgiafiilistelyni,  ja noin 10-12 -vuotiaan Hannen suurimmat salaisuudet. Kesäloman viimeisiä päiviä viettäessäni vanhempieni luona, kävin piipahtamassa Seinäjoella ystäväni mahtavassa Holmström Second Hand -liikkeessä. Siellä hipeilöin muutamaakin kultaiselta ysikytluvulta tuttua tavaraa niin fiiliksissä, että intouduin lopulta kaivelemaan yhden sateisen iltapäivän ajan lapsuudenkotini pöytälaatikoita. 

Ja ah mitä aarteita! Ihan muutamia mainitakseni, tyylikäs, ala-asteella ehkä kolmannella luokalla käyttämäni nahkainen Hanne -penaali (täytteineen tietenkin), korkkaamaton (!!!) Neiti Etsivä Fan Club -muistikirja sekä -viivoitin, ja löytyipä yksi erimakea lompakkokin (siitä kuva löytyy Instagramin -puolelta). Näistä ainakin penaali ja viivoitin pääsee heti takaisin toimintaan mukaan, nyt kun koulukin on jatkumassa taas. Ja melkein tuo lompakkokin pitää ottaa taas hyötykäyttöön.


Ja niitä salaisuuksia! Nimittäin Neiti Etsivä -viivoittimen takaa löytyi teksti "I love you Nick & Mark".  Nick viitannee Backstreet Boys:n jäseneen, mutta Mark, ah, siitä ei ole epäillyksen häivääkään, nimittäin noin kolmen vuoden ajan pienen Hannen sydän kuului tiiviisti Take Thatin Mark Owenille. 

Jokke muuten huomautti, että näköjään olen ollut käytännön ihminen jo nuorempanakin; Viivoittimen "I love you" -teksti on kaiverrettu viivoittimeen pysyvästi, mutta poikien nimet on näemmä vain lyijykynällä kirjoitettu, joten ne voi sitten näppärästi aina tarpeen mukaan vaihtaa. Aika kiva ominaisuus, pitää kai nyt sitten kirjoittaa siihen Jokke, niin ei koulukaverit joudu juoruilemaan. 


Ja jos jotenkin etäisesti liitän tämän nostalgiapläjäykseni myös käsitöihin, niin teittekö/pidittekö te ala-asteella tällaisia salaisuus -pussukoita, joiden sisältä löytyi supersalainen lappunen jossa luki ihastuksen nimi? Meillä näitä oli kaulassa ehkä joskus vitosluokalla. Mulla on näitä useampikin, ompelin kaikki jostain tarkoin valitusta, ihanasta kukkakankaasta. Teki aivan mieli ottaa käteen pieni kangastilkku ja kirjailla itselle tällainen uusi salaisuuspussukka, vaikkei tässä nyt enää suurempia rakkaussalaisuuksia ehkä olekkaan.

Niin ja mikä nimi tämän pussin sisällä olevasta lapusta paljastuikaan....?



No tietenkin se tosirakkaus, Mark!

-hanne

JATKOKEHITTELYÄ VAILLA

$
0
0

Tää on näitä "hei voisko semmonen toimia jos..." -tekeleitä, jotka toisinaan tosiaan toimiikin ja toisinaan taas eivät yhtään (ja päätyvät roskiin). Tai sitten kolmantena vaihtoehtona on "melkein/tavallaan toimiminen", jolloin voin aina viedä ne sitten äitille. Äitit on nimittäin siitä(kin) hyviä, että niille voi lahjoittaa sellaisia(kin) juttuja, jotka ovat periaatteessa ihan käyttökelpoisia, mutta sen verran poikkeavat siitä alkuperäisestä päänsisäisestä mielikuvasta, että itsellä jäisi käyttämättä ihan vaan sen harmituksenkin vuoksi. Että kun ei tää nyt oo kuitenkaan just sitä mitä piti. Mutta äitit yleensä tykkää niistä silti.

Niin että äiti, tässä on sulle uusi pannunalunen :)



Se, mikä mulla alunperin oli mielessä, oli neulotun pannunalusen värjääminen semmoisella roisketekniikalla, käyttämällä ruiskuemulsiota ja väripigmenttiä. Ajattelin vähän sellaista "hups tähän on kaatunut jotain mustetta" -tyyppistä isohkoa musteläiskää (vaikka kahviläiskä olisi kyllä uskottavampi, kun eihän mulla mitään mustepulloja ole). Mutta eihän sellaista hienoa läiskää saanut alkuunkaan tällaiselle pinalle.

No, sitten meinasin siirtyä sellaiseen moniväriseen pisararoiskutteluun, mutta rohkeus loppui kesken ja lopputulokseksi jäi hieman roiskeinen pinta, jossa oli lisäksi yksi isompi läiskä (se ensimmäinen värjäyskokeilu). Tartuin lopulta pensseliin, ja nyt tästä tuli tällainen koivun runko -pinta. Joka näyttää muuten nyt näissä kuvissa vähän kivemmalle kuin mitä livenä. Että jos katselisin kotiani koko ajan vaan kameranlinssin läpi, niin voi olla että tulisin myös itse tätä käyttäneeksi.

Mutta ehkä vielä palaan tuohon pisararoiskutteluhommeliin...Ehkä. Tai sitten keksin taas puolessa välissä jotain aivan muuta. Ehkä.



Itse pannunalunen on muuten neulottu kasin puikoilla, aina oikein Suomen Langan aivan mainiosta 24-säikeisestä Moppi-langasta. Lanka on saatu yhteistyökuvioiden pohjalta, johon palajan myöhemmin. Mukava materiaali, joka toimii mm. juurikin tällaisissa (toisinaan) laiskan tekijän nopeissa virkkaus- ja neulontatöissä, mutta siihen matonkuteeseen (mitä usein tulee käytettyä) verrattuna neule on selvästi selvästi pehmeämpää ja laskeutuvampaa paksuudestaan huolimatta. Näin ollen tämä toimii erihyvin myös patalappunakin. Ja koska moppilanka on tuollaista monisäikeistä, on neuleen pinta kauniin elävä.

-hanne

ARVATKAAS MITÄ

$
0
0




Nyt mä palaan hieman tarkemmin tuohon mun alkukesäisen blogitaukoilun perimmäisiin syihin. Nokkelimmat pokkelimmat voivat jo tuosta kuvasta ehkä bongata, mikä vei aikas paljon alkukesästä mun energiaa ja ajatuksia pois blogista ja käsitöistä. Meille tulee vauva! On tämä vaan aika ihmeellistä, varsinkin nyt kun liikkeet tuntuu. Siellä se melskaa, mun lapsi!

Mä oon muuten aina ajatellut, että sinä päivänä kun saan plussan, pärähtää mulle aivan armoton vauvanvaatteiden väkerrysvietti. Mutta arvatkaapa mitä! Toisin kävi, tai suorastaan aivan päinvastoin, kun käsityöt jäikin kokonaan tauolle. Toki asiaan vaikutti kovasti myös kouluvuoden loppurutistuksen tuoma väsymys ja siihen päälle ei-joka-hetki-aivan-superi-olo, niin näin siinä nyt sitten kävi. Mutta ehkä sitä toisinaan pitää antaa käsille tauko ja päänsisäistä tilaa muillekin asioille, erityisesti tämmöisille maailman tärkeimmille.


Yhdet pökät mä oon saanut kuiteskin tehtyä, ja nyt on sitten jo muitakin hommia tuloillaan. Että ei tää ehkä vaatettomaksi jää tämä lapsi! Ylläolevat kortit sain myös väännettyä, ja ne lähtivät kesällä iloisten uutisten ja pienten kirjailujen kera tulevalle sedälle ja tädille.

Semmoista :) Palaillaan ystävät!

-hanne

KEHTO

$
0
0
Kiitos ystävät onnitteluista!Mä vähän ajattelinkin, että ehkä jokunen teistä on jo vähän veikkaillutkin syytä blogin hijaisuudelle :)

Minä sekä mun kaksi veljeä ollaan nukuttu aikoinamme ekat kolmisen kuukautta kehdossa, jonka on tehnyt äidin veli, mun kummisetä, noin 35 vuotta sitten. Äiti antoi silloin hieman mittoja kehtoa varten, sillä perinteiset kehdot on kovin kapeita. Tämä onkin kooltaan varsin tilava, hieman äitiyspakkauksen laatikkoa pienempi. Mä oon aina ajatellut, että nukuttaisin myös itse mielläni lastani kehdossa aluksi. Niinpä kun meidän pieni ilmoitti tulostaan, kaivettiin me Joken kanssa vanha kehto esiin varastosta. Se oli (meidän makuun) hieman koristeellisempi kuin muistin, mutta eipä siinä mitään, kun kerta saatiin lupa sekä äidiltä että tekijältä vähän päivittää sitä meitä varten. Eikun töihin! 

Niin joo. Kuvissa näkyy aina Jokke työn touhussa, mutta ihan oikeesti mäkin tein osani!


Kehdon päätyjen kanssa pohdittiin pitkään, mitä tehtäisiin. Molemmat pois, vai vaan toinen? Jätetäänkö toinen pää hieman korkeammaksi? Vedetäänkö suora linja, vai vähän kaareva? Päädyttiin lopulta symmetrisiin, kaareviin päätyihin, ja mä oon kyllä tyytyväinen! Jokke joutui hieman säätämään, että sai kaariin oikeat suhteet. Mun vaatimaton mielipide kuitenkin on, että lopputulos on täydellinen. Sit vaan hiottiin ja hiottiin, käsin ja koneella (mä hioin kans!)





Maalaus oli kyllä kokonaan Joken homma. Me haluttiin kehdosta vaalea, muttei aivan valkoista. Valittiinkin hyvin vaalea harmaa, joka kyllä loppujen lopuksi olisi voinut olla ehkä kuitenkin asteen verran tummempi. Höhlä. Jätettiinkin harkintaan uudelleen maalaaminen, mutta luulenpa että tässä me kuitenkin pysytään.



Äitikin innostui kaivelemaan kaapeistaan vielä tallessa olevia vanhoja lakanoita, joista osa lienee isän pikkusiskonkin aikaisia. Kissapussilakana pääsee ainakin meille käytöön, sen alla myös mä oon nukkunut silloin...no, aika kauan sitten :)

Onko teillä nukuttu kehdossa, nyt tai silloin aikoinaan?

-hanne

OSTOSLISTAKAUPPAKASSI

$
0
0

Mulla on yhä käynnistymisongelmia käsitöiden kanssa. Tai nyt kyllä olisi kauhea palo tehdä kaikkea ja neuloosikin on taas lyönyt päälle, mutta pää jumittaa! Hipelöin materiaaleja, mietin, hipelöin taas, mutta aloittaminen on vaikeaa. Silloin pitääkin kai tarttua vaan ekaan mieleen tulleeseen ajatukseen ja pitää siitä kiinni, vaikka ajatus tuntuukin välillä vähän hölmöltä. 

Niin syntyi ostoslistakauppakassi, lista pohjautuu tosielämään.



Kirjonnasta ja tekemisestä sen verran, että kirjoitin listan kassiin omalla taviskäsialalla (olkoonkin vähän tuollainen mitä on) käyttäen merkkauskynää, joka häviää kankaasta helposti hieman hankaamalla. Pistoina käytin tikkipistoja. En tällä kertaa käyttänyt kirjontakehikkoa tehdessä, sujuuhan tuo homma ilmankin, jos on vaan tarkka ettei kiristä liikaa pistoja. Siinäpä se! 


Jotain lisää tämä kassi ehkä vielä kaipaisi, ehkä otsikon tai muuta, mutta en osannut päättää, joten jääkööt nyt vielä ilman. Voihan tätä sitten aina jatkaa myöhemmin, ja esim. ensivuonna listaan pitänee lisätä ainakin vaipat ja piltti. Ja totuuden nimissä myös karkkipussi. Ja suklaata. Joo...suklaata....mä taidankin lähteä tästä käymään kaupassa! Tsau!

-hanne

BANDANA BABY

$
0
0

En oo varsinaisesti jenkkihuivifani mitenkään muuten kuin kuin nostalgian osalta, mutta silti, kun sain päähäni ajatuksen jenkkihuivituttinauhasta, niin eihän siitä päässyt yli eikä ympäri! Pakko oli kokeilla. Onhan tuo nyt aivan erityisen suloinen, ainakin mun mielestä!

Ja  erityisominaisuutena lisättäköön vielä, että tämä toimii tarvittaessa myös hätäkuolarättinä ja se on varsin helppo pestä; ei muutakun solmut auki ja pesukoneeseen kuuteen kymppiin. Näppärää! Ja ainahan kankaan voi vaihtaa, jos ko. huivi alkaa kyllästyttämään.


Materiaalit on simppelit:
- Jenkkihuivi
- Tuttinauhaklipsi
- Tuttirengas, jos käytössä on tappitutti

Jenkkihuivia etsin kirpparilta, mutten onnistunut löytämään siihen "mun on pakko tehä tää heti" -hätään, joten ostin uuden täältä. Tuttinauhatarvikkeita löytyy mukavan kattavasti Nappikauppa Punahilkasta, josta siis oon ostanut sekä tuttinauhaklipsejä että tuttirenkaita.  


Tämän tekemisestä sen verran, että ensin leikkasin huivin neljään osaan, jonka jälkeen madalsin vielä hieman kahta kulmaa (yllä), että huivi olisi hieman kapeampi tuttinauhan keskeltä. Lopuksi huolittelin huivin reunat mahdollisimman kapeasti kaksin kerroin, ja ompelin parin millin päästä reunasta. Sitten vaan huivi kaksinkerroin, toiseen päähän solmin klipsi, ja toiseen päähän voi solmia joko tuttirenkaan tai suoraan tutin. 




Kiitos vielä suloiselle mallille, josta tuli samalla ensimmäinen jenkkituttinauhalainen. Meijän kaveri liittyy sit jengiin vähän myöhemmin mukaan :)

-hanne

KALENTERIN PÄÄLLYSTYS

$
0
0

Helou taas!

Mä oon aina ollut kalenteri-ihmisiä. Varsinkin lukio- ja AMK-opintojen aikana käytin vimpan päälle aikaa ja harkintaa just sen oikean ja kaikki kriteerit täyttävän kalenterin valintaan ja hankintaan. Kalenterin kannet päällystin yleensä yhtä tarkasti harkitulla kankaalla. Työelämässä käytin työpaikan kalenteria, mutta nyt taas yliopistossa saan hankkia aina ihka oman kalenterin! Jei!

Tänä vuonna päädyin yllättäen Helsingin yliopiston omaan kalenteriin, joka oli nyt paljon kivempi kuin viimevuoden kierreselkäinen läpyskä. Mutta kannet pitää nytkin päällystää, ihan jo senkin takia, että aika moni muukin on päätynyt tähän samaan kalenteriin. Menee pian kalenterit pöydällä sekaisin!



Kansien päällystyksen toteutan yleensä hyvälaatuisella yleisliimalla, joka ei rypistä paperia ja kuivahtaa nopeasti. Esim tuo yllä käyttämäni Scotchin Universal -geeliliima on oikein toimiva. Liimatessa kannattaa olla tarkkana, ettei venytä kangasta liiaksi. Kansien sisäpuolen saa tosi siistiksi, kun lopuksi liimaa ensimmäisen sivun kiinni kanteen, kuten yllä.



Noin! No okei, kirjailuissani päädyin lähes samaan kuin mitä tuossa alkuperäisessäkin kannessa oli, heh! Mutta on se nyt vähän enemmän omannäköinen, ja lisäksi vohvelikankaassa on se hyvä puoli, että vaikka toi kangas on nyt tuohon liimattu, voisin yhä halutessani tehä tuonne taakse kankaan pinaan vähän perinteisempiä vohvelikirjontoja. Ehkä tästä vielä syksyn aikana tuunautuu mitä värikkäin kalenteri. Pitääkin jemmata vähän kirjontalankoja penaaliin mukaan tylsempien luentojen varalle.

Mukavaa viikonloppua toverit, meikä palaa nyt taas kandin alkutyöstöön (jaiks!).

-hanne

TAIDEPÖKSYT

$
0
0


Mulla oli keväällä koulussa monta kivaa tekniikkakurssia, mm. kankaanpainantaa ja kirjontaa. Pitääkin tehdä niistä yhteenveto tännekin! Nerokkuudella varustettu luokkatoverini pisti tuolloin tarkasti talteen kankaanpainannan kurssin "suttupaperinsa", siis sen kankaanpalasen, johon testaili pensselillä kaikkia sekoittamiaan sävyjä. Ja voi kuulkaas siitä kankaasta syntyi hienouksia sitten hieman myöhemmin kirjonnan kurssilla, kun suttukankaan väriläiskät täydentyivät ja muotoutuivat helmillä, käsinkirjonnalla ja konekirjonnalla!

Ja minähän terävänä tyttönä tunnistan kyllä pöllittävät ideat!



Keväällä sitten "painoinkin" palasen kangasta sutimalla siihen pensselillä pitkin ja poikin sävyjä toisensa perään, silleen suttupaperihenkeen, pieni vauvahaave mielessäni. Hieman pitkäpiimäisesti edennyt housujen ompelu taas valmistui vihdoin eilen. Kirjonnat jätin nyt näistä varsin räyhäkkäistä pöksyistä vähemmälle, mutta yksi pieni sydän tuolla pepun puolella vaati kuitenkin ääriviivat.  

Housujen kaavoina on Ottobre Design 3/2013 Summer Sea -housut, lahkeita vaan taisin hieman näissä pidentää. Kangas on Eurokankaasta hamstrattua puuvillaista collegea, jonka nurja puoli on ihanan pehmeäksi harjattu. Kangasväreinä toimii Emo-tuotannon Emo-painoemulsiota, johon sekoittelin sattumanvaraisesti eri saman firman väripigmenttejä.  

-hanne

KOLMEVUOTIAS! [arvonta]

$
0
0


Nyt se olis semmonen homma, että eilen tein otti ja täytti jo tuossa reipas viikko sitten jokolme vuotta!Sehän on blogillekin jo ihan hyvä ikä! Kolme vuotta sitten mä toivuin meidän kesähäistä ja tein päivätöitä toimintaterapeuttina. Tänään mä oon nauranut sylissä makaavalle kissalle, joka hytkähtelee vauvan potkiessa mun mahassa, ja painanut käsityönopettajan opintojeni sisustustekstiilikurssin työhön logoa sekä suunnitellut kankaankudonta -kurssin loimilankoja. Tiedättekö, mä oon aivan varma, että ilman tätä blogia en olisi nyt opiskelemassa itselleni uutta ja innostavaa alaa!

Ja jälleen kerran täytyy myös todeta, että vaikka tämä blogaaminen on harrastuksena mitä antoisin ja mielenkiintoisin, niin ei tässä ainakaan mulle olisi puoleksikaan samanmoista pointtia, jos ei teitä lukijoita siellä toisella puolella olisi. Tänä vuonna sain nähdä myös isoksi ilokseni sen, että teidän porukka ei tuntunut harvenevan, vaikka blogi ehti viettää tovin hengähdystaukoakin. Kiitos, kiitos kiitos teille! Jo siitäkin syystä pitää ehdottomasti taas pykätä pientä arvontaa pystyyn!


eilen tein  -lempilangat  ARVONTA

Tällä kertaa sain synttäriarvontaan yhteistyökamuksi Eiran Langat, joka maahantuo mitä ihanaisempia laatulankoja. Lankoja löytää sekä jälleenmyyjiltä että Eiran lankojen omasta myymälästä Helsingistä. Ja kun mulle antaa vapaat kädet arvontapalkinnon miettimiseen, niin minähän päädyn näissä nostalgisissa fiiliksissäni arpomaan korillisen lankoja, jotka ovat aivan mun suosikkeja näiden kolmen vuoden varrelta, ja joilla mielelläni jokaisen teistä lahjoisin! Lankojen yhteisarvo on 48,10 €. Toivottavasti nämä maistuvat myös teille, ja jos nämä ovat enestään vieraita, niin lämmöllä voin suositella tutustumista! 





Palkinto pitää sisällään:

2 vyyhtiä Debbie Blissin Palomaa (60 % baby-alpakka, 40 % merinovilla)
1 vyyhti Araucania yarnsin Botany Lacea (100 % merinovilla)
2 kerää Lang Yarnsin Novenaa (50 % merinovilla, 30 % baby-alpakka, 20 % polyamidi)

 Paketin mukana lähtee voittajalle myös uusin Eiran langat -lehti, 
josta löytyy yhdeksän blogaajakollegan neuleohjeet!

Voittaja saa itse valita mieluisat värit lankoihin



Hieman pitää fiilistellä näitä lankoja, en nääs turhaan juuri näitä rakkaudella ja huolella valkannut!  Paloma on muhkea ja pehmeä suosikki jo pidemmältä ajalta, siitä on mulla syntynyt esim. kalanruotopantoja ja tuubihuivi/kauluri, vielä tekis mieli koklata vaikkapa Jonnan mainiota Yhden illan tuubihuivia tai saman sarjan pipoa (ja noin miljoona muuta juttua...).Ensimmäiset Palomat muistan saaneeni ihka ensimmäisestä blogitapaamisestani! Chileläiseen, käsinvärjättyyn Botany Laceen sain tutustua reipas vuosi sitten, kun sain sitä materiaaliksi ensimmäisen Eiran langat -lehden ohjetta varten. Aivan ihastuttavan pehmeä, joustava ja laadukas lanka, josta syntyi lopulta paritkin Ruista ranteeseen -kämmenikkäät ohjeineen sekä myös ihana Cladonia huivi (ohje täällä). Tämä lanka on jäänytkin aivan erityisellä rakkaudella mun mieleen! Kaikista pikkuohjeistani Ruista ranteeseen on ehkäpä se, josta olen kaikista ylpein. Viimeksi tänään vetäisin ne käsiini. Novena on taas uudempi ihastus, joskin käsissäni mä oon pyöritellyt näitä keriä jo ainakin vuosi sitten. Novena on ontelomaista, keveää ja riittoisaa lankaa. Se on sattunut mulle aiemmin silmiin muissa blogeissa esim. Rikke -pipolankana. Mulla sormet syyhysi tehdä Novenasta nyt erityisesti huivia, ja nytpä sitten oiskin työn alla kaksikin Novena -huivia (kuvissa alimpana). Näistä lisää tuonnempana!




ARVONTAAN OSALLISTUMINEN


Arvontaan voi osallistua jättämällä kommentin tämän postauksen kommenttikenttään. Osallistua voi kuka vaan, ja kaikki saavat yhden arvan. Anonyymit, jättäkääs myös mailiosoite ja/tai nimimerkki! Koska mä niiiiin pidän noista lauseiden jatkamisista ja teidän tarinoinnista, niin ajattelin mennä samalla linjalla kuin aiemmissakin (1 ja 2) synttäriarvonnoissa. Mä taidan pyrkiä käyttämään näissä arvonnoissa lopulta kaikenlaiset aikamääreet, nyt voisi olla vuorossa "seuraavaksi". Eli:
Jatka lausetta "SEURAAVAKSI TEEN..." 

Mä aloitan! Seuraavaksi teen loimen luontiohjeet kankaankudonnankurssille. Ja iltapalaa, mun on nälkä! 

Osallistua voi välillä heti just nyt - 17.10. puoleen yöhön asti

Pus teille kaikille, ja onnea arvontaan! 



HUOM! Jos kommenttisi ei näy, klikkaa kommenttiketjun lopusta kohtaa 
"Lataa lisää..." niin näkyy loputkin kommentit :)

-hanne

VOITTAJA...

$
0
0
...oon kyllä minä kaikkien teidän lukijoiden myötä! Kiitos valtaisasta osanotosta arvontaan, kiitos onnitteluista ja muista ihanista kommenteista sekä seuraavien puuhienne jakamisesta.

Jos kaikki SEURAAVAKSI TEEN lauseet ovat toteutuneet, niin seuraavaksi on tehty aivan valtaisa määrä sukkia, huiveja/tuubihuiveja, villatakkeja, säärystimiä, peitoja, lapasia ja kämmenikkäitä itselle, puolisolle, veljelle, siskolle äidille, isälle, kummilapsille ja erityisesti pukin konttiin. Lisäksi on tehty myös paljon töitä, tee/kahvi/kaakaokupposia, ilta/aamupalaa ja muita ruokia, palveluksia, kampauksia, hilloa, esitelmiä ja magneetteja. Toivottavasti aivan joka ikinen suunnitelma on toteutunut! Niin ja kiitos monista hyvistä vinkeistä kivoihin neuleohjeisiin :)

 

True Random Number Generator arpoi meille ystävällisesti voittajan. Tällä kertaa onni osui Puikoilta pujonnu -blogin Piian kohdalle ja Piialle siis lähtee Eiran langoilta paketillinen mun lempilankoja, toivomissaan väreissä. Laitatko Piia tulemaan mulle sähköpostia, niin saadaan paketti perille! Piialla näyttäisi muuten olevan lankalaihis meneillään, toivottavasti tämä voitto ei nyt sotke koko laihista ;)



 

Kiitos vielä kaikille osallistujille ja kiitos Eiran langoille yhteistyöstä!

-hanne

KÄSITYÖDOPING

$
0
0

Aina välillä mä oon miettinyt, että mitähän kaikkea kätevää pikku helpotusta ja apuria oikein löytyiskään käsitöidenkin saralta, mistä oon (vielä) autuaan tietämätön. Siis semmosta luvallista pikku dopingia hommiin, jotka voi ehkä tehdä ilmankin, mutta on niin paljon näppärämpi tehdä apurin kera. Mulle tämmösiä on esim. kierroslaskurit, haamutussit, silmukkaruudut ja erilaiset liimakynät/-kankaat

Yleensä sitä tulee kuitenkin tehtyä hommat "niinkuin aina ennenkin", eikä sitä tietenkään osaa kaivata jotain, minkä olemassa olosta ei edes tiedä. Siispä on hyvä aina välillä saada vinkkiviitosia muilta. Tällä kertaa äiti seurasi yhden illan ajan, kun mä yritin pysyä epätoivoisesti oikealla rivillä mun hieman vaikeasti seurattavassa kirjoneulekaaviossa; välillä taitoin paperia ja välillä yritin kynällä pistää merkkiä että missä mennään, mutta silti tipahtelin riviltä. 



Niinpä tänään Seinäjoella Rustoopuorissa piipahtaessamme äiti tuki mun käsityöuraa ostamalla mulle Prymin magneettitaulun, jonka olemassa olosta en kyllä todellakaan tiennyt, ja nyt en enää ikinä tee näitä hommia ilman sitä! Jälleen simppeliä ja nerokasta: A4 kokoinen metallilevy, jossa on mukana muutama pitkä magneetti auttamaan rivillä pysymistä. Tämmösen vois vaikka itekkin väsäillä, ja ah niin paljon helpompi pysyä rivillä!

Niin että nyt täytyy aivan kysyä, mikä on teidän lemppari doping käsityön saralla? Oisko jakaa vinkkiviitosia?

-hanne

NÄHDÄÄNKÖ PIAN?

$
0
0

Viime vuonna Tampereella järjestettävien Suomen Kädentaidot -messujen jälkeen mä aivan intona suunnittelin, että ensi vuoden messuille meen kyllä oikein ajan kanssa ja järkkään sinne samalla neuletapaamisen parin muun blogaajan kanssa. Silloin teiltä kyselin, että miltä ajatus tapaamisesta kuullostaisi ja kyllä teitä joitakin oli jo silloin innokkaana tulemaan mukaan.

Noh! Semmoinen ois nyt sitten todella järjestymässä! Nimittäin tänä vuonna 14.-16.11 järjestettävien messujen Face to Face -blogikahvilaan me bloggaajat saatiin aikalailla vapaat kädet, ja niinpä minä, Hupsistarallaa -blogin Terhi, Piipadoo -blogin Piia ja Paula, Pizzicato -blogin Päivi sekä Handmade Hippu -blogin Emmi yhdistettiin voimamme, ja rykäistiin lauantaille 15.11. kässätreffit, kädentaito -messujen yhteyteen, Riga -kahvilaan, messukeskuksen pääaulan 2. kerrokseen!

Treffit toteutuu mitä vapaamuotoisimmin ja rennolla otteella. Me kuusi hengailemme neuleittemme kera messukeskuksen Rigakahvilassa klo 14-16 välillä, ja te ystävät rakkaat, kanssablogaajat ja lukijat, satunnaiset seuraajat ja äidin kaikki ystävät ja tutut olette mitä lämpimimmin tervetulleita sinne meidän kanssa neulomaan tai/ja rupattelemaan, hengailemaan, pistäytymään, kaffittelemaan ja hengähtämään. Kunhan tuutte! Olisi mahtavaista nähdä edes osaa teistä ihan silleen kasvokkainkin! Saapi ilmestyä paikalle viideksi minuutiksi taikka vaikka koko ajaksi. Lisää tietoa tapahtumasta me päivitellään Kässätreffien facebook-sivustolle ja tietty blogeihin.

Aikamme kuluksi arvomme tuon parin tunnin aikana paikalla olevien kesken myös semmoiset mäkin-haluaisin-voittaa!! -palkinnot, jonka sisällön on sponsoroinut meille nippu suomalaisia käsityöalan yrityksiä. Palkinnoista lisää myöhemmin!

Tulkaa ihmeessä! Messuja voin viimevuoden perusteella jo muutenkin suositella, ja no, uskallan suositella myös meidän tapaamista, me ollaan nimittäin mukavia! Nähäänkö siellä?

-hanne

ISYYSPAKKAUS

$
0
0

Mä oon pitkään pläännäillyt, että kokoan tuolle vuoden alussa isäistyvälle miekkoselleni isyyspakkauksen. Kiirehän siinä tietenkin taas tuli, mutta tänään Isänpäivänä sain kuin sainkin antaa Jokelle käteen äitiyspakkauksen saapumisilmoituksesta skannatun, ja hieman allekirjoittaneen muokkaaman Postin saapumisilmoituslapun isyyspakkauksesta. Isyyspaketin noudin sitten sängyn alta jemmasta. 

Sisältöä oli aivan valtavan hauska miettiä ja hankkia! Päädyin kokoamaan sinne tuollaiset "aihealueet", ja pyrin tekemään myös mahdollisimman paljon itse juttuja sinne. Pakkauksen tavarat ovat suurelta osalta sellaisia, jotka oli jokatapauksessa tarkoitus hankkia/tehdä, nyt vaan hommasin ne jo valmiiksi, ja hieman Joken makua ja mieltymyksiä silmällä pitäen.  




VAUVAN HOITO -OSIO:

Vauvan hoito -osioon tein eniten itse juttuja, mä taidankin kuvata ja esitellä ne myöhemmin täällä tarkemminkin. Erityisesti c-kasetti kuosisesta harsosta oon hieman ylpeä. Radiohead -bodyn "nallen" painojälki ei oikein ottanut onnistuakseen, mutta ehkä mä toivun siitä. Bändi on siis yksi Joken suosikkeja. Ja oli muuten todella vaikea löytää mustia bodyja!! Tämä osio sisältää myös yhden "tyhjän" bodyn, että saa isäkin suunnitella ja painaa lapselle bodyn.





VAUVAN VIIHDYTYS -OSIO:

Vauvan viihdytys -osion kokosin Joken lempiasioita/-harrastuksia silmällä pitäen: Useampi musiikkilelu, muotoilijan lapselle "Muodot" -lastenkirja ja muotolaatikko, sekä pari vanhaa lastenlaulu LP-levyä (ja erityishuomio tuolle Jakke & Jokke ja lapset -levylle joka oli sattuneesta syystä pakko ostaa!!). Brion lelut ovat muuten siitä kivoja, että laatunsa lisäksi ne ovat esteettisesti tosi tyylikkäitä. 



 ISÄN HOITO -OSIO:

Isän hoito -osio oli sitten tuollainen pieni "hemmottelupaketti", josta löytyy mm. vähän herkkuja (karkkilla täytetty pilttipurkki unohtui kuvasta), erikoiskahvia ja herkkusiideri. Tämä osio olisi ehdottomasti kaivannut vielä hyvää LP-levyä tai lippuja keikalle, mutta ehkä sitten jouluksi.


Sekä pakkauksen saaja että (kiitos näiden hormonien...) antaja olivat liikuttuneita ja onnellisia. Vauva pääsee nauttimaan näistä sitten myöhemmin. Tää oli ehkä sellainen "kerran elämässä" -juttu, jee sille että sain toteutettua! :)

Ihanaista isänpäivänviettoa kaikille!

-hanne

KÄSSÄMESSUT LÄHESTYY!

$
0
0

Tampereen kässämessut lähestyy valtaisaa vauhtia! Lauantai-aamulla strattaa mun ja kahden opiskelukaverin roadtrip Tamperetta kohti, ja loppu viikonloppu kuluukin siitä eteenpäin sitten aikalailla käsityötunnelmissa. Tällaisia käsityötapahtumia on sen verran harvakseltaan, että taidan kyllä ottaa tästä nyt kaiken irti! Kamera lataukseen, budjetti tarkasti mieleen (HAH!), joululahjalista takataskuun, mieli vastaanottavaiselle taajuudelle ja parit kässäpuuhat reppuun mukaan!

Odotan innolla viikonloppua, mutta hieman myös jänskättää meidän blogiyhteistyöpoppoon järkkäämät kässätreffit. Tulee mieleen mun ihka ensimmäinen blogitapaaminen Kerän pop up -kauppassa; meinasin jättää menemättä kun jännitti niin kovasti mennä! Mutta onneksi menin. Toivottavasti teitäkin löytäisi nyt lauma meidän lauantaiseen tapaamiseen kahvila Rigassa! Jos nyt ei muuten ole messuilta aikaa pidemmäksi aikaa piipahtaa neulomaan, niin tulkaa ainakin hetkeksi jalkoja lepuuttamaan ja osallistumaan arvontaa, koska nyt on semmoiset setit tiedossa että! Me huitaistaan arvonta pystyyn kolmeen otteeseen tapaamisen aikana klo 14-16 välillä, ja joka kerta arvomme kässäpussin, josta löytyy mm. lankaa, kangasta ja neuletarvikkeita, jotain jokaiselta alla olevalta yhteistyötaholta. Ja nämä kaikki firmathan löytyvät myös messuilta, käykää tsekkaamassa!


Käpynen C 608
Ullakko A 1284
Novita C 929
Titityy A 529
Tukuwool C 819

Niin ja jos ei meinaa keksia mitään tekemistä messuilla (hehhee), niin Hupsistarallaa -blogin Terhi olikin ehtinyt jo kokoamaan jo aika hyvän tärppilistan messuille. Omalla listallani on vielä ainakin Käsityökorttelin Kotimainen onkin kotimaista -näyttelyn. Ja tietenkin sitä kiertämistä! Suunnittelin, että toteutan myös tänäkin vuonna"suosituimmat langat" kyselyn. Ihana päästä ottamaan taas näppituntumaa vanhoihin tuttuihin, sekä toivottavasti myös uutuuksiin, kuten vaikka Tukuwoolin Suomenlampaan villalankaan. Tänä vuonna uskoisin myös kankaita tarttuvan enemmän mukaan, sillä kaikenlaiset vauvan vaatteet houkuttelisi! Juuh....pitää todella suunnitella sitä budjettia!

Mukavia messuja kaikille paikalle pääseville, ja toivottavasti nähdään lauantaina!

-hanne

[KÄDENTAIDOT -messupäiväkirja osa 1.] KÄSSÄTREFFEJÄ

$
0
0


Väsynyt mutta onnellinen, selvästi aiempaa köyhempi mutta huomattavasti aiempaa innostuneempi kässääjä tässä moi! 


Oli juuri niin hauska, touhukas ja käsityön täyteinen kaksi päivää kuin ajattelinkin! Messupostauksia tulee nyt nippu, mutta kun on niin paljon mitä haluan jakaa. Monet blogit onkin jo esitelleet messusaaliinsa, siinä kun mä oon vasta saanut käytyä kuvat läpi ja toivuttua tästä kaikesta! No, aloitetaan vaikka sillä, mihin varmaan lopuksi lopetankin - meille kässääjille on aika harvakseltaan tarjolla näin laadukkaita, monipuolisia ja innostavia tapahtumia! Kyllä kannatti jälleen mennä paikalle!


VERTAISTUKEA JA KÄSSÄÄJIEN SEURAA

Lauantaipäivä oli mulle todellinen kässätreffailupäivä! Myyntikojuja en ehtinyt kuin vähän C-hallissa fiilistellä, mutta ei haitannut, sillä mikäs sen mukavempaa, kuin toisten kässääjien tapaaminen! Heti aamu starttasi vertaistuen voimin, kun matka tampereelle sekä messujen aamupäivä hujahti kahden opiskelijakaverini seurassa (tattista tytöt seurasta!) Iltapäivästä olikin tiedossa sitten jotain vähän jänskättävää!



Nimittäin lauantaina toteutui meidän yhteistyöblogien (Piipadoo, Pizziacato, Hupsistarallaa, Handmade Hippu -blogien ja mun) järkkäämät kässätreffit. Jännitti että tuleeko paikalle ketään, miten arvonta onnistuu, millainen on meille varattu tila, löytääkö ihmiset paikalle ja osaanko enää edes neuloa! 

No, en tavallaan osannut, koska koko kaksituntisen aikana en saanut kuin luotua silmukat (ja niitäkin väärän määrän), sillä mulla oli niin hauskaa koko tapaamisen ajan, etten malttanut edes neuloa! Kun tapaamisen jälkeen vilkaisin peiliin, mun posket oli ihan tulipunaiset, olin vissiin aikamoisissa innostusfiilareissa siellä! Eli turhaan jännitin, oli tosi mukavaa! Kiitos kaikille teille about kolmelle kymmenelle kässääjälle että tulitte paikalle!! Oli tosi kiva nähdä!! Ens vuonna uusiksi?




Kässätreffejä järjestäestäessämme yksi hauskimmista jutuista oli miettiä arvontaa treffien oheen. Ei nimittäin loppunut ideat siitä, keitä voitaisiin pyytää yhteistyöhön tässä. Tiettekö, suomesta löytyy aikamoinen määrä mahtavia käsityöfirmoja! Arvontapalkinnoista tulikin todella käsityöharrastajan setti!  

Koko komeus oli pakattu Lankakauppa Kerän"knitting takes balls" -kassiin ja sisältönä oli siis  Suomen langan Moppari -kerä, puiccomitta Succaplokilta, kangasta Käpyseltä ja I k a s y r iltä, sukkalankaa Silmu & Solmusta, TSI -sienipaketti Paapiiltä,  uusinta uutta suomenlampaan villalankaa Tukuwoolilta, alpakkaa Titityyltä, puikotin Ullakolta, Novitalta uusin lehti, suklaakarkkeja sekä tupsukehikkosetti, tarvikesetti ja pyöröpuikkosetti. Olivat aika onnellisen näköisiä ne, joille arvat osuivat. Mäkin olisin ollut!




Kun kässätreffit oli kunnialla ohi, oli vielä reipas tunti aikaa kiertää kojuja, ennen kuin oli pakko poistua messualueelta. Mutta onneksi tuon tunnin aikana ehdittiin saada illaksi lisää kässätreffisuunnitelmia, nimittäin Kerä kutsui meitäkin Marttinaan syömään ja neulomaan #puikoissa neuletapaamiseen, joka starttaa tositoimin ensi viikolla. Siitä kannattaa olla kuulolla! Oma ilta jatkui sitten Terhin kanssa hotelliin yöksi, siitä lisää myöhemmin!


LÄMMIN KIITOS vielä kaikille kässätreffeille saapuneille, arvonnan yhteistyötahoille, 
Suomen kädentaidot messuille sekä kanssa bloggaajille!!

- hanne

[KÄDENTAIDOT -messupäiväkirja osa 2.] KUINKA KRUUNATA VIIKONLOPPU

$
0
0

 
Toista messupostausta pukkaa! Vielä ois jäljellä kaksi, hahaa! Pitää pistää vauhtia, muuten postaan näitä vielä seuraavien messujen kynnykselläkin.

No mutta sen viikonlopun kruunaamisesta! Nimitäin yksi vinkeistä, joita voisin tällaiselle messuviikonlopulle antaa, on se että yöpykää hotellissa! On nimittäin jokseenkin ihana valua antoisan messupäivän jälkeen väsyneenä, mutta onnellisena siistiin ja rauhalliseen hotellihuoneeseen, levittää päivän messuostokset ihailua varten sängylle ja oikaista koipensa laadukkaalle sängylle, tietenkin neule mukana. Aamun voikin sitten startata levänneenä (ellei sitten unohdu juoruilemaan yön pikkutunneille asti kämppiksen kanssa esim. synnytyksestä ja muusta jännittävästä), täydentää energiavarastot hotelliaamiaisella ja suunnata sitten toiselle messupäivälle.



Viime vuonna tämän mahdollisti mun äiti (kiitos vaan!) ja tänä vuonna blogiyhteistyö Sokos hotellien kanssa. Minä ja Terhi saimme yöpyä legendaaridessa 19-kerroksisessa Ilves hotellista aivan Tampereen keskustasta. Mun hotellikokemuksilla ei paljon rehennellä, joten vertailupohja on aikas hentoinen, mutta Ilves kyllä sopi kuin nenä päähän (vai pitäisikö sanoa että kuin kolmen ja puolen puikko seiskaveikkaan) tällaisena viikonloppuna! Sijainti on lähellä asemaa ja messuille menevä bussi kulkee aivan hotellin vierestä. Huoneet ovat viihtyisiä, henkilökunta ystävällistä ja aamupala monipuolinen. Ja jos jaksaa messujen jälkeen vielä jatkoille, niin sekin onnistuu!

Mun hieman vielä vaatimattomaksi jäänyt messusaalis lauantailta




Mehän ei messujen ja kässätreffejen jälkeen enää Terhin kanssa kuitenkaan enempää menoa kaivattu, joten suunnistimme illalla hotellille omaan huoneeseemme rentoutumaan, vertailemaan ostoksia (Terhi voitti), minä vähän neulomaan ja Terhi blogaamaan. Eli juurikin sopivat jatkot kahdelle blogaajalle käsityömessujen jälkeiseen iltaan!






Hotelliaamut on kyllä vähän ristiriitaisia, kun toisaalta on kauhean vaikea kammeta ylös pehmeästä sängystä ja toisaalta ei malttaisi odottaa sitä aamiaista. Mutta jos ikäänkuin viivyttelee siinä nousemisessa ja hyödyntää sitten aamupalapöytää täydellä teholla, niin saa irti molemmista mukavasti. Ilveksen Amarillossa tarjoiltu aamupala olikin todella hyödyntämisen arvoinen! Söinkin vasta sitten rautatieasemalla seuraavan kerran kunnolla, että aika tehokkaasti tuli tuo aamuherkkupala vedettyä!





Sunnuntaiaamu oli sumuinen, mutta meillä oli päät terävänä! Ainakin silleen messuterävänä. Että ei muutakuin bussiin ja messujen viimeisen päivän hulinaa kohti! Siihen mitä messuilta jäi mieleen ja päätyi ostoskassiin, paneudunkin sitten seuraavassa postauksessa. Siihen asti tsaudidau kaikille!

Ja iso kiitos vielä Sokos hotellille messuviikonlopun kruunaamisesta ja Terhille mitä parhaasta seurasta!

-hanne

[KÄDENTAIDOT -messupäiväkirja osa 3.] MIELEEN JÄÄNEET JA OMAAN KASSIIN PÄÄTYNEET

$
0
0
Paapiin ihania pehmoja. Mä HALUAN tuollaisen Kili Katti -helistimen!






YLEISTÄ MESSUISTA

Mulle nämä oli kolmannet Tampereen kässämessut. Kuten viime vuonnakin, kiersin messuja siis kaksipäivää, ja suosittelen sitä kyllä kaikille! Yhdessä päivässä en olisi ehtinyt, varsinkin jos haluaa muutakin ohjelmaa kuin pelkkien kojujen kiertäminen. Halleja messuilla on siis kolme A, C ja E, ja lisäksi vielä taidepuoli D hallissa, mutta tuolla en ehtinyt edes piipahtamaan. A ja erityisesti C halli sisälsivät materiaalikojuja sekä enemmän tai vähemmän myös valmiita tuotteita. Ne olivatkin jälleen ne mun ensisijaiset hallit. E hallista taas löytyi erityisesti valmiita tuotteita sekä Deli -puoli. C ja E -halleissa on omat lavansa, joissa pyörii muotinäytöksiä, työnäytöksiä ja haastatteluja.

Tänä vuonna aika meni niin totaalisesti lauantain Kässätreffien kanssa ja sunnuntaina  kojuja kiertäen, että missasin käytännössä kokonaan kaikki työnäytökset ja muotinäytökset Taidon tarinaa lukuun ottamatta. Tarkoitus oli kyllä mennä esim. Molla Millsin & Palonin virkkausta katsomaan sekä vilaista myös Finnish design -muotinäytös, mutta kun ei niin ei!


TUOTTEET JA MATERIAALIT

Kuten viime vuonnakin, suosikkijuttuja on aivan mahdoton täysin valkata, mutta jotkut jutut jää aina jostain syystä paremmin mieleen. Tänä vuonna oli pakko todeta jossain kohtaa, että mun mielen ja silmien liikkeisiin tuntui kummasti vaikuttavan pieni ihmisen alku, joka muistutti mukanaolostaan mm. tunkemalla varpaitaan mun kylkiluiden alle. Ah, mikä fiilis! Huomasin nimittäin messuilla kiinnittäväni huomiota selvästi aiempaa enemmän lasten tarvikkeisiin/vaatteisiin, herttaisiin kangaskuoseihin ja leluihin, vaikkei niitä siellä kait tavallista enemmän ollutkaan?

Neenuskan, Käpysen, Ikasyrin ja Paapiin yhteiskojun kankaita

Johanna K Designin villapöksyjä / Ninnan nukkekodin kalusteita
















Nunnun printtitöitä

Kankaita käpälöinkin taas pitkään erityisesti Neenuskan, Käpysen, Ikasyrin ja Paapiin yhteiskojulla sekä Murun ja Vanja sean kojulla. Sellaisia paitamaisia ruokalappuja tutkin myös useammassakin paikkaa, mutta vielä niitä ei lähtenyt ostoskoriin asti. Johanna K. Designin villapökiä kävin ihastelemassa varmaan kolme kertaa, ennen kuin sain tehtyä päätöksen. Paapiin TSI bambin oon jo kertaalleen tehnyt, nyt ehkä haluaisin kettuperheen. Ja  Kili-Katin! Hienot printit vetää myös aina puoleensa. Nyt monista näytteille asettajista erityisesti Nunnun työt jäivät mieleen.

Bro Åsan kauniit pirtanauhakorut   /   Kimalaisen uskomattomat puuintarsiat työt

En ookkaan tainnut kertoa, että mulla on koulussa alkanut teknisen työn kurssi! Senpä myötä myös puutyöt osui jotenkin aiempaa paremmin silmiin. Bro åsan kaunis kaunis pirtanauha koru ei turhaan ole valittu vuoden 2014 uutuustuotteeksi. Ja sillä siis voi siis oikeasti tehdä pirtanauhaa! Kimalaisen intarsiatyöt on jotain mitä haluaisin vielä joskus osata tehdä! Joskaan en ollenkaan usko, että osaisin tuottaa yhtä taitavaa sommittelua ja ilmeikkyyttä töihini, vaikka oppisinkin itse tekniikan. Ketut oli mun suosikkeja!

Tukuwoolin 100% suomaanlampaan villalankaa / Töysän kenkätehtaanArctips -huopalapikkaita


Tukuwoolin uutuuslankaa taisi vilahtaa useampaankin ostoskassiin. Olin kuullut etukäteen tästä suomenlaampaan villalangasta, ja odotin jostain syystä vähän pliisumpaa värimaailmaa. Mutta olinpa väärässä! Jotenkin jopa luonnonvärit näytti tavallista voimakkaammille. Töysän Kenkatehtaan huopalapikkaat ja valmistuu mun anoppilan naapurissa, joten toki mun on pitänyt itsellekin sellaiset hommata. Aivan vallan mainiot kengät!


Pegasoksen sadunomaiset keramiikkatyöt / Keraamikko Emilia lylyn Tähtisumu -korut




Keramiikkatyöt ei ole ollut mitenkään erityisesti mun juttu, mutta nyt jäi pari näitäkin mieleen. Pegasoksen eläinhahmoihin oli vangittu jotain niin lapsuudesta tuttua, että ne vetäisi samantien satumaailmaansa mukaan. Tähtisumukorut yhdistää taas herkästi ja kuitenkin jotenkin sopivan rosoisesti hopeahippusia ja keramiikkaa. 

Lankoja ihastelin myös tietenkin, mutta niistä lisää omassa postauksessaan!


SUOMEN KÄSITYÖYRITTÄJÄT 


Suomen käsityöyrittäjien näyttelyn huoneita

Suomen käsityöyrittäjät olivat tänävuonna isosti esillä messuilla. Tältä mahtiporukalta löytyi tänä vuonna niin kodinomaiseksi näyttelyksi koottu Kotimainen onkin kotimaista- näyttely, näytelmän omainen Taidon tarina -muotinäytös, tekijöiden töitä myyvä yhteiskoju kuin monta yksittäistäkin myyntikojua. Vaikka kaikki muut näytökset ja ohjelmat missasin, niin nämä sentäs ehdin paikalle katsomaan!

Taidon tarina -näytös




Royal B*tch Craft Shopin kangasmagneetit /  Lastentuote Vekkulin paikkakuntamagneetit




Suomen käsityöyrittäjien yhteiskojulta mä etsin kuumeisesti kotipaikkakuntaani Nurmoa paikkakuntamagneeteista, mutta löysin vain naapuripitäjän, Lapuan, eikä se nyt tietenkään kelpaa. Voi rähmä! No, ehkä ensi vuonna.


KARKKINEULE -KILPAILU











Novitan, Pirkkan ja Fatzerin #karkkineule  -kilpailu satoa on näkynyt jo monissa blogeissa, eikä mikään ihme, oli nimittäin aika hienoja tekeleitä! Omiksi suosikeikseni nostaisin ehkä Hupsistarallaa -Terhin karkkihuivikaulahuivin lisäksi myös tuon aivan superhienon vauvan jääkarhulämpöpussin sekä nuo söpöt Remix-tossut. Ja about jokaisen salmiakkijuttu! Oma pantteripaitani jäi puolitiehen, mutta enköhän saa sen tänne blogiin asti kuitenkin jossain vaiheessa esille.


OMAAN KASSIIN


Meidän tulokas sai tietenkin omat messutuliaisensa. Johanna K. Designin villapökät pitäisi olla soppelit ensi talvena. Paapiin Hippu -kankaasta tulee taas vielä jotain kovin ihanaa, ja keltaharmaa luomuresori päätynee niiden monien housujen ja paitojen hihansuihin ja lahkeisiin, joita vielä teen. Juu, teen teen!



Suomen Langan Molla -kalalankaa saa nykyisin tämmöisissä näppärissä, pienemmissä, 100g kerissä ja näissäkin metrejä kuitenkin löytyy aikas lailla! Mä ostin kerän keltaista, jos vaikka innostuisin virkkailemaan jotain vaihteen vuoksi. Bro Åsan jo ylempänä esitelty pirtanauha -koru saattaa päätyä joulupukin -listalle, nyt mukaan lähti saman tekijän nerokas ristipistokeksi.





Kerän kojulta sain tulokkaalle kokeiluun Isagerin Merilin -lankaa (näistä tulee vauvan villapökät!!) ja Knitting takes balls -kassin (kiitoos!) Uuden uutukaista Tukuwoolia oli pakko myös napsia ostoskassiin. Pitäis tehdä lapaset!






Jokelle toin tuliaisina lettu- ja vohvelijauhoseosta. Ajattelin, että se voi sitten tehdä mulle taas vastavuoroisesti tästä lettuja. Mikäs sen parempi tuliainen, molemmat hyötyy ;) Teippitarhan kojulla tulee aina messuilla vierailtua. Jokke oli nyt laittanut ostoslistalle toiveeksi täydennystä washiteippivarastoon, sillä tietokone kaipaa kuulemma koristusta. Ja joululahjapaketointi hoitunee myös näillä. Nunnun tiskirätti+voiveitsi yhdistelmä lähti mukaan, sillä näin joulun alla on hyvä olla takataskussa näppäriä jouluviemisiä.

Mites teillä? Jäikö mieleen samoja asioita, vai jotain aivan muuta? Entä löytyykö samoja juttuja ostoskassista?

*******

Vielä mulla olis takataskussa yksi postaus messuista, lankahommia nääs! Meillä olis tässä viikolla vaan semmonen pieni projekti kuin muuttaminen, joten katotaan millä aikataululla ehdin takaisin. Pian toivottavasti! Mukavaa viikkoa kaikille!

-hanne

TOIMIKAS

$
0
0


Hellurei aivan liian pitkästä aikaa! 
Nyt on muutettu tavarat uuteen osoitteeseen (huh!), päivätyöt pulkkassa, äitiysloma aloitettu ja kouluhommatkin on tältä syksyltä aikalailla paketissa (toinen huh!). Minkähän takia muuten monet asioiden hoitamiseen viittaavat sanonnat on kauhean talviaiheisia? Homma pulkassa tai paketissa tai hanskassa? Miksei vaikka homma riippukeinussa tai kesämekossa? Kysynpä vaan.

Ja kouluhommista puheenollen, tässäpä mun tämän syksyn aivan suosikkilempparikurssin, kankaankudonnan, kurssityö. Mä oon kutonut viimeksi ala-asteella, mutta muistin kyllä että se on superkivaa. Muistin myös mihin tarvitaan luhaa, polkusia ja viriötä, mutta siinä kohtaa kun alettiin puhumaan niisinnästä ja sidonnasta, niin olin viimeistään aika pihalla. Kankaankudonnan termistö on kyllä jotain, mikä kuullostaa vähintäänkin pahemman luokan koulukiusaamiselta. Miettikää nyt miltä kuullostaa, jos sanon että oon nyt syksyllä koulussa niisinyt, sitonut, pistellyt pirtaan ja suunnitellut poljentaa.

Mutta lupaan etten kiusannut ketään muuta kuin itseäni, suunnittelemalla leveän toimikashuivin, jossa materiaalina on ohut alpakkalanka (DROPS alpaca mix). Oli nimittäin jonnin verran töitä tuon tekemisessä! Mutta sainpas itselleni aivan valtaisan ihanan, ison, pehmeän, lämpimän mutta kuitenkin ohuen kietoutumishuivin! Huivi on lähes 70 cm leveä ja melkein 2 metriä pitkä, joten siihen mahtuu kyllä kietoutumaan. Jokkekin lupasi heti auliisti huivin nähdessään, että voi kyllä kovasti sitä multa lainata. Jokellahan on tunnetusti taustaa huivivarkauksien osalta, joten pitänee olla tarkkana!


Meinasin muuten tässä samalla esitellä teille vähän mun mahaakin, joka on omasta ja Joken mielestä vaatimattomasti maailman ihanin, mutta ei se nyt oikein tästä kuvasta hahmotukkaan. Sen sijaan voitte hyvin nähdä juurikasvusta, kuinka paljon hiukset ehtii kasvaa raskauden alusta täysaikaisuuden kynnykselle asti. Nimittäin aika yllättävän paljon! Ja yllättäen niin ehtii kasvaa mahakin :)


Pulkista ja paketeista tuli muuten vielä mieleen, että aivan kohta on joulu! Kaikessa tässä hässäkässä joulukortit jäi tekemättä, ja joululahjatkin on lähes kokonaan ostostaustaisia, mutta onneksi se joulu tulee ilman käsitöitäkin. Tässä veljen vaimon näyte sellaisesta stressittömästä joulunlaitosta, johon vielä ehkä itekkin ehdin. Yksinkertaista ja valtavan kaunista!

-hanne

JOULUPOLKKAKARKKEJA

$
0
0

 
Kovin vähälle on joulunlaitto jäänyt tänävuonna, mutta ei se haittaa, tulee se joulu ilmankin. Pari To Do -listalla roikkunutta joulujuttua ehdin kuitenkin kokeilemaan, ja onhan tässä vielä vuorokausi aikaa tehdä vaikka mitä, hahaa! 
 
Toinen koklaamani juttu oli No home without you -blogista bongaamani kastehelmikulhoilla kaunistetut joulukoristeet askartelumassasta (mun versiot Instagramissa). En taidakkaan olla olenkaan ainut joka näitä on tehnyt tänävuonna! Ja toinen kokeilu oli nämä polkkakarkit. Tämän idean olin tägännyt Pinterestiin varmaan vuosi sitten. Ensimmäinen kokeilu murennetuilla karkkikepeillä ei toiminut lainkaan (karkkimassa jäi liian ohueksi ja murtui), mutta varsinaisilla polkkakarkeilla homma toimi paremmin. Tämä on pikainen homma, jos haluaa vielä kuuseen tai pöydälle pari syötävää koristetta, siis ettei vaan jäisi sokerivajausta jouluna!!

 
Alkuperäinen ohje löytyy TÄÄLTÄ. Siinä on käytetty paljon kauniimpia ja tässä työssä paremmin toimivia polkkakarkkeja. Näillä ainoilla mun löytämillä karkeilla esim. tuo possu näyttää aivan pekonille! Naminami!

Joulupolkkakarkit syntyi simppelisti:
  1. Lämmitä uuni noin 175 asteeseen
  2. Voitele piparkakkumuotit ohuestiöljyllä vaikka ihan vaan sormella sivelemällä. Mulla oli käytössä rypsiöljyä.
  3. Asettele polkkakarkkeja muotteihin, mieluiten tiiviimmin keskelle, kuin muotin reunaa vasten. Reunaa vasten oleva karkkimassa alkaa nopeasti kiehumaan ja sekoittaa kiehuessaan värit. Polkkakarkkeja kannattaa olla mahd. monta; mitä paksumpi karkista tulee, sen paremmin se säilyy ehjänä irrotusvaiheessa.
  4. Laita uuniin noin 4-9 minuutiksi. Seuraa koko ajan karkkeja. Ne sulavat melko nopeasti kunhan pääsevät vauhtiin. Mitä vähemmän karkkimassa pääsee kiehumaan, sen selkeämpinä värit säilyvät.
  5. Anna karkkimassan jäähtyä pieni hetki ja tee sitten coctailtikulla karkkeihin reikä, jos haluat ripustaa karkit. Tikku kannattaa ensin öljytä.
  6. Anna karkkien jäähtyä kokonaan ja irrota ne sitten muoteista VAROVASTI, karkki murtuu varsin helposti tässä kohtaa! Venyttele varovasti muotin reunoja ja paina karkkia reunoistaan hieman alaspäin.



Mun murtunut sydän, snif!


Tuossa ylläoleva polkkakarkkimassa pääsi vähän kiehahtamaan, minkä vuoksi ulkonäkö ei aivan silmiä hivele. Karkin kiilto tulee öljystä, joten sitä kannattaa tosiaan sivellä maltillisesti. Muuten karkit jäävät aika tahmeiksi. 

Naapurin tekemä kaunis olkitähtihimmeli

  

 
Mutta nyt me keskitytään paketointiin ja jouluherkkujen syöntiin, palataan siis joulun jälkeen! 

KIITOS KULUNEESTA VUODESTA TE KAIKKI IHANAT LUKIJAT, BLOGISISARET JA YHTEISTYÖTAHOT! 
IHANAA JOULUA KAIKILLE <3 

Syökää, neulokaa ja nauttikaa!


-hanne ja jokke

JOULULAHJATIIMITYÖTÄ

$
0
0

Vieläkin täällä yhdessä koossa! Laskettuaika lähestyy huimaa vauhtia ja tekemistä olisi kauheasti! Tai no, tekemistä ja tekemistä...enemmän ehkä "hei voi kun olis kiva tehdä vauvalle vielä tällainen näperryksen näpräys tämän toisen näpräyksen kaveriksi!". Katsotaan mitä vielä ehtii ja jaksaa!

Jouluksi en tällä kertaa tehnyt oikeastaan mitään lahjoja, vaan jätin muuttohässäkän sun muun säädön keskellä lahjat oikeastaan kokonaan kaupantätien valmistettavaksi. Pitäähän niilläkin jotain tekemistä olla! Mun itse tekemien joululahjojen määrä jäikin lähinnä yhteen myöhässä valmistuneeseen pussukkaan sekä pieniin jouluviemisiin, jotka nekin syntyi tiimityönä Joken kanssa. Ja sepä muuten oli mukavaa, Jokke on kuitenkin aikas näppärä ja toimivalla esteettisellä silmällä varustettu kaveri!


Me tehtiin siis kolme "joulu"-teemaista keittiöpyyhettä jouluviemisiksi. Mun työalueena oli pyyhkeiden ompelu, Jokke taas painoi kuvion.  Kuvio suunniteltiin yhdessä silleen, että mä näytin joitakin "hei tää on tosi kiva, jotain tällaista" -juttuja netistä (kuten nyt vaikka Piipadoon kauniin ristipistopyyhkeen), ja Jokke sitten värkkäsi mallin jollain näppärällä ohjelmalla. Sabluunat leikattiin yhteistuumin. Sit vaan silitystä ja pieni paketointi, johon koristeeksi piti kokeilla tehdä (kuten melkein kaikki muutkin tänä jouluna, hih) No home without you -blogin Kaisalta bongatut kastehelmikoristellut kuusenkoristeet.


Kankaana pyyhkeissä oli muuten Ikeasta ostettu AINA pellavakangas. Ei ehkä parhaiten laskeutuva kangas pyyhkeeseen, mutta jämäkän ja imukykyisen oloinen kuitenkin. Ja kun sävy sekä hinta on kohdillaan, niin enpä voi kuin suositella!



Se mun toinen pieni joululahjaprojekti oli sitten tälle mun tiimityöparille, Jokelle. Jokke oli jo aiemmin syksyllä toivonut penaalia, joka voisi ehkä vähän kestää kosteuttakin, jos esim. tussi sattuisi vuotamaan. Mulla oli jemmassa Marimekon vahakangasta Muija -kuosilla, joka on meidän molempien suosikki Marimekon kuoseista. Siitäpä syntyi penaali varsin pienellä vaivalla ja erihyvän laatikkopussukka -ohjeen avulla. 

Ja olin mä itekkin ollut tosi kiltti tyttö! Sain taas vaikkas mitä! Käsityöhommiin liittyen oikein mieluisa lahjoja oli esim. Veera Välimäen Huivi leikki -kirja, naapurien iloksi ja helpotukseksi nepparipihdit ja vielä vinonauhalaite. Ja anopilta sain niin hienot salmiakkivillasukat että! Olisi kiva kuvailla lahjoja tänne, mutta mepäs tiputettiin meidän kamera lattialle ja sehän meni rikkipoikkikatki. Voi surkeus! Nyt vaan toivotaan pikaista päätöstä vakuutusyhtiöltä, että ehdittäisiin saada uusi kamera ennen vauvaa! 

-hanne
Viewing all 283 articles
Browse latest View live